Häkämies toivoi korona-aikaan malttia ja myös maalaisjärkeä

0
Maakuntajohtaja Kari Häkämies piti puheen Paimion itsenäisyysjuhlassa.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies lähti Paimiossa sunnuntaina itsenäisyyspäivänä pitämässään puheessa liikkeelle korona-ajasta ja vertasi tätä koettelemusta menneeseen. Hänen viestinsä oli, että ihan jokaisesta korona-ajan vastoinkäymisestä ei ehkä pitäisi nurkua.
– Sosiaalisessa mediassa on kiertänyt päivitys, jonka valokuvassa istuu karjalainen evakkoperhe ja teksti kuuluu: ”Sinun käskettiin pysyä koronan takia kotona, heidän käskettiin keräämään tavaransa parissa tunnissa ja jättämään kotinsa.” En tiedä, onko vertaus osuva ja reilu, mutta ehkä tällaisen kautta osaamme toivottavasti suhteuttaa sen, että emme aivan jokaisesta koronavastoinkäymisestä valittaisi, vaan ymmärtäisimme, että, jos selvisimme sodasta, siirtoväen asuttamisesta, sotakorvauksista, selviämme aivan varmasti myös yhdestä kulkutaudista.

Häkämiehellä oli myös toinen tiukka viesti, koskien maamme puolustuskykyä. Suomen hallituksen tuore ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kertoo, että epävarmuus lähialueilla on kasvanut. Venäjän ja Kiina kasvattavat valtaansa. Britannia on eroamassa EU:sta, ja entisissä kommunistimaissa nostaa päätään henki, joka sallii vain yhdenlaista ajattelua. Joe Bidenin valinta Yhdysvalloissa kaunistaa tapoja, mutta ei välttämättä muuta politiikkaa.

Hän kummasteli heitä, jotka kyseenalaistavat puolustusvoimien hävittäjähankintaa.

– Kaikkialla on vahvistunut ajattelu, jossa oma maa tulee aina ensin ja yhteiseen hyvään halutaan uhrata yhä vähemmin. Myös meidän on katsottava nenäämme pidemmälle. Siksi on hämmentävää, kun saa lehdestä lukea 200 tunnetun suomalaisen vetoomuksen siitä, että hävittäjähankintoja olisi nykytilanteessa syytä lykätä. Tällaisia vastuuttomia toimijoita on syytä muistuttaa siitä, että jokaisessa maassa on armeija, jos ei oma, niin sitten vieras, sanoi Häkämies.
Ilmastonmuutos etenee ja Varsinais-Suomeen ei välttämättä tule kunnon talvea enää koskaan, yhden syysmyrskyn sijasta olemme kohdanneet niitä monta saman vuoden aikana. Nyt kulkuaan jatkava korona ei välttämättä jää viimeiseksi. Rajat ylittävien terveysuhkien torjuminen vaatii parantuvaa kansainvälistä yhteistyötä. Ja varmaa on myös, että niiden ihmisten määrä maailman köyhemmillä alueilla kasvaa, jotka haluavat maahanmuuton kautta luoda itselleen paremman tulevaisuuden. Ilmiö, johon on mahdotonta keksiä ratkaisuja, jotka kaikki voisivat hyväksyä.
– Itsenäisyyspäivänä on tapana katsoa totuutta silmiin. Puhua ja muistella niitä tapahtumia, joiden myötä saamme elää vapaassa maassa. Mutta itsenäisyys myös velvoittaa meitä. Se on suuri lahja, jota pitää jokaisen sukupolven osata vaalia ja tehdä asioita sen mukaan.