
KAARINA-PAIMIO
Turun ja Helsingin välinen nopea junayhteys ja siihen liittyvä kaksoisraide tulee jättämään alleen – linjausvaihtoehdosta riippumatta – lukuisia asuin-, loma- ynnä muita rakennuksia. Lisäksi muita toimenpiteitä kohdistuu useisiin kymmeniin radan lähellä oleviin asuin- ja lomarakennuksiin.
Salon ja Espoon välinen rataoikaisu on kokonaan oma lukunsa, mutta myös Kaarinassa ja Paimiossa on useita kiinteistöjä uhattuina. Tämä käy ilmi parhaillaan nähtävillä olevasta nopean Turku-Helsinki -junayhteyden YVA-selostuksesta.
Kodin tai vapaa-ajan asunnon jääminen radan alle tai sen läheisyyteen ”muu toimenpide -kohteeksi” on hankkeen suurimpia haittoja asukkaiden elinolojen kannalta.
Vuosikausia vireillä olleet ratasuunnitelmat ovat jo suunnitteluaikana aiheuttaneet huolta ja epävarmuutta oikoratalinjauksen lähellä asuville. Epävarmuus aikataulusta lisää huolta, joka vain kasvaa päätöksenteon venyessä.
Jättänväljän alue kärsisi oikaisusta
Kaarinassa, käytännössä Piikkiön alueella, kaksoisraide uhkaa useita kiinteistöjä riippumatta siitä, toteutuuko Piikkiön rataoikaisu vai ei.
Hankevaihtoehdossa A – jolloin kaksoisraide toteutetaan nykyiseen ratakäytävään – jää Kaarinan kaupungin alueella kaksoisraiteen alle kaksi asuin- tai lomarakennusta ja yksitoista muuta rakennusta. Lisäksi kaksoisraide vaikuttaa tässäkin vaihtoehdossa lähimpien asuinalueiden asumisviihtyisyyteen ja maisemaan.
Jos Piikkiön rataoikaisu toteutetaan (vaihtoehto B) jää alle kaksi asuin- tai lomarakennusta ja kaksitoista muuta rakennusta. Melualueelle jää yhdeksän asuin- tai lomarakennusta.
Vaihtoehto B:ssä suurimmat vaikutukset kohdistuvat Piikkiön Jättänväljän alueelle, jossa asuinkiinteistöjä jää radan ja moottoritien väliin.
Jos Piikkiön rataoikaisu toteutuu, louhitaan Piikkiössä ratalinjan tieltä kalliota yhteensä noin 2 kilometrin matkalta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 50–100 metrin etäisyydellä louhintapaikoista, joten voidaan olettaa louhintamelusta aiheutuvan haittaa.
Ohjearvon ylittävälle ratamelulle altistuu Piikkiön oikaisun kohdalla useita aiemmin kaukana radasta olleita asuin- tai lomarakennuksia. Toisaalta oikaisun toteutuessa ratamelun määrä vähenisi oleellisesti keskustassa.
Asuinrakennukset säästyvät Paimiossa
Paimiossa ei näillä näkymin tule jäämään asuin- tai lomarakennuksia kaksoisraiteen alle. Siltä osin tilanne on sama vaihtoehtojen A ja B kohdalla. Radan lähellä oleviin asuin tai lomarakennukseen kohdistuu kuitenkin muita toimenpiteitä.
Vaihtoehdossa A Paimiossa kohdistuu muita toimenpiteitä määrällisesti eniten rakennuksiin, jotka sijaitsevat Toikkalan ja Iso-Heikoisten paikkeilla. Yhteensä tällaisia rakennuksia on vaihtoehto A:n kohdalla viisitoista.
Ohjearvon ylittävälle ratamelulle altistuu 27 asuin- tai lomarakennusta, kun nykytilassa ratamelulle altistuvien asuin- tai lomarakennusten määrä on 29.
Myöskään hankevaihtoehdossa B ei Paimiossa jää rataratalinjauksen alle asuin- tai lomarakennuksia. Niin sanottuja muita toimenpiteitä kohdistuu kuitenkin yhteensä 32:een radan lähellä olevaan asuin- tai lomarakennukseen.
Toikkalan rataoikaisun kohdalla on useita rakennuksia, joihin kohdistuu ”muita toimenpiteitä”.
Kriivarin oikaisun kohdalla ”muu toimenpide” -rakennukset sijaitsevat lähekkäin toisiaan Kevolan vanhan asema-alueen, Alastalon ja Iso-Heikoisten kohdalla.
Hankevaihtoehdon B vaikutukset olisivat Paimion alueella varsin kielteisiä. Lisääntyvä melu heikentäisi asuinviihtyvyyttä, ja myös muilla toimenpiteillä olisi kielteistä vaikutusta alueiden viihtyisyyteen ja yhtenäisyyteen. Peltolohkojen pirstoutuminen heikentäisi viljelymahdollisuuksia.
Meluntorjunta muuttaisi maisemaa ja estäisi näköyhteyksiä radan ja peltojen yli, erityisesti Paimion keskustan länsipuolella.
Piikkiön oikaisu
Hankevaihtoehto B (Piikkiön oikaisu) käsittää lähes kymmenen kilometrin pituisen uuden kaksoisraiteen rakentamisen Kaarinassa valtatien 1:n (moottoritie) pohjoispuolelle.
Jos oikaisu toteutuu, kulkee rata kulkee lähimmillään 50 metrin ja enimmillään 500 metrin etäisyydellä moottoritiestä.
Maasto on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jossa on myös haja-asutusluonteista rakentamista. Nykyisessä maisemassa on vuoroin peltoa ja vuoroin metsää.
Ratalinjaus kulkee sekä avoimessa maisemassa että metsäalueita leikaten. Rataoikaisu pirstoisi peltokiinteistöjä ja vaikuttaisi kielteisesti yksittäisten viljelijöiden viljelymahdollisuuksiin.
Vaikka alueelle kantautuu tieliikenteestä aiheutuvaa melua, vaikuttaisi nopean raideliikenteen tuoma uusi melulähde asumisviihtyisyyteen.
Myös alueen nykyinen luonne muuttuisi uuden ratalinjauksen, pitkien siltojen ja meluseinien tai kaiteiden rakentamisen vaikutuksesta.
Rataoikaisu vaikuttaisi asumisviihtyisyyteen muun muassa Hyykvuoren pohjoispuolella, Hepojoen alueella, Jättänväljän kaakkoispuolella sekä Peltolan ja Koroistenkankareen alueilla.
Oikaisun Turun puoleisessa päässä, Nunnan asuinalueen kohdalla melutilanne paranisi nykytilanteeseen verrattuna meluesteiden toteutuessa.