Sauvon talousarvio sinetöitiin miltei autiossa Seuralassa

0
Puheenjohtaja Erkki Paaskunta ja vs. kunnanjohtaja Leena Pieniniemi puskemassa läpi Sauvon kunnanvaltuuston lähes kolmetuntista kokousta maanantaina 21. joulukuuta 2020.

SAUVO

Sauvon kunnan omistaman Seuralan kylätalon seinät ovat usein pullistelleet väenpaljoudesta, mutta jouluviikon maanantaina Seurala kumisi tyhjyyttään.

Sauvon kunnanvaltuuston talousarviokokoukseen osallistuivat tuolloin Seuralan salissa vain Sauvon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Erkki Paaskunta (kok.) ja kunnan hallintojohtaja, vs. kunnanjohtaja Leena Pieniniemi . Korona-pandemian johdosta muut valtuutetut osallistuivat kokoukseen etäyhteyksin.

Seuralaan saapumista ei kuitenkaan ollut kielletty.

Korona korjannut Sauvon taloutta



Sauvon vuoden 2021 talousarvio ja lähivuosien taloussuunnitelma hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti.

Talousarvio on niukasti ylijäämäinen: 1 240 euroa plussan puolella.

Lainamäärän kasvusta oltiin yleisesti ottaen huolestuneita, mutta toisaalta todettiin, ettei päivähoidon ja opetuksen puitteista voida pitkiä aikoja tinkiä. Tarvitaan turvalliset, nykyajan kriteerit täyttävät tilat, ja se luonnollisesti maksaa.

Keskustan valtuutettu Esko Kiviranta – joka on myös viidettä kauttaan istuva kansanedustaja – totesi, että Sauvo lähtee uuteen talousarviokauteen suotuista lähtökohdista. Joskin ilman omaa ansiotaan.

– Valtiovallan korona-toimenpiteet, muun muassa valtionosuuksien tuntuvat korotukset, korjaavat huomattavasti Sauvon taloutta. Olemme onnellisessa asemassa myös siitä syystä, että Sauvossa – toisin kuin lukuisissa muissa kunnissa – verotulot eivät ole koronan johdosta tippuneet, Kiviranta totesi.

Risto Ervelän (kesk.) laskelmien mukaan valtiovallan tahattoman avokätisten koronatoimien positiivinen vaikutus Sauvon kunnan talouteen saattaa olla kaikkineen jopa luokkaa 660 000 euroa.

Myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Simelius (kesk.) totesi, ettei korona ole heikentänyt Sauvon taloutta, vaan päinvastoin:

– Vuodesta 2020 on tulossa reilusti ylijäämäinen, hän kertoi.

Päiväkotihankkeen hinta nousi, miksi?



Kiviranta ja SDP:n Kenneth Finnholm kiinnittivät huomiota myös siihen vastikään valjenneeseen ikävään seikkaan, että ensi vuonna toteutettava päiväkoti Hakkiskodon laajentaminen tulee noin 30 prosenttia otaksuttua kalliimmaksi.

– Mihin tämä 450 000 euron suuruinen hinnannousu perustuu? kysyi Finnholm Sauvon kunnan tekniseltä johtajalta Jari Ukkoselta .

Hiljattain Sauvon kunnassa aloittanut Ukkonen kertoi, että kaikki tarjoukset ylittivät hinta-arvion reilusti muun muassa siitä syystä, koska etukäteisarvioissa ei oltu otettu huomioon sähkö-, vesi- ja viemäriliittymien kustannuksia, rakennuslupamaksuja, rakennusvalvonnan kustannuksia, piha- ja liikennealueita eikä sitä, että laajennus joudutaan toteuttamaan savimaalle, mistä aiheutuu paalutuskustannuksia.

Ukkonen ei ottanut kantaa siihen, oliko näin menetelty aikoinaan vahingossa vaiko peräti tieten tahtoen.

Perussuomalaisten Silvia Koski totesi, että Sauvon kunnan rakennushankkeiden kustannusarviot ovat aika usein ”ylioptimistisia”.

– Tulee jopa satojentuhansien eurojen ylityksiä, hän totesi ja peräänkuulutti mieluummin realistisia kuin mukavalta tuntuvia kustannusarvioita.

Vanhusten asumiseen välimuoto



Sauvon vanhuspalvelujen haasteet tulivat ilmi paitsi talousarviokäsittelyssä myös kokouksen asiakohdassa Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi .

Valtuusto hyväksyi vuosia 2020-2024 koskevan suunnitelman, jota on valmisteltu kunnassa vuoden 2020 aikana.

Sauvon perusturvajohtaja Merja Valindas kertoi valtuutetuille, että kunnan vanhustenhuollossa on haasteena paitsi sijaisten saaminen myös se, ettei Sauvossa ole vanhuksille tarjolla niin sanottua välimuotoista asumista.

– Kotihoidosta siirrytään suoraan ympärivuorokautisiin palveluihin, kertoi Valindas ja ennakoi, ettei palvelukeskuksen kapasiteetti riitä kovin pitkälle tulevaisuuteen.

Myös Risto Ervelä näki, että ”tässä on kyllä haastetta tavallista enemmän”. Ervelä on huolissaan muun muassa siitä, että yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut Sauvossa viiden vuoden ajanjaksolla kolmestasadasta neljäänsataan.

– Intervallipaikkojen lisäys on hyvä asia, mutta tarvitaan myös välimuotoista asumista, Ervelä totesi.

Näihin näkemyksiin yhtyi SDP:n Jouko Högmander .

– Palveluasumisen tarve tulee pian auttamatta eteen. Palvelukeskus ei enää kovin kauan vedä kaikkia tulijoita, Högmander sanoi.

Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Marko Pekkarinen (vas.) antoi ymmärtää, että asia on tavalla tai toisella nytkähtämässä liikkeelle:

– Sosiaalilautakunta aikoo laittaa pyörät pyörimään kevättalven kuluessa. On korkea aika varautua.

Katseet urheilukentässä



Sauvon lähivuosien investointisuunnitelmaan ei tällä hetkellä sisälly mitään vanhusten välimuotoiseen asumiseen liittyvää.

Sen sijaan esimerkiksi Seuralan urheilukentän rakentamiseen esitetään 330 000 euroa vuosille 2024–2025.

Vuoden 2021 ylivoimaisesti suurin investointi Sauvossa on päiväkoti Hakkiskodon laajennus, mihin arvioidaan kuluvan rahaa 1,95 miljoonaa euroa. Kyseinen hanke pyritään kunnan teknisen johtajan mukaan toteuttamaan vuoden 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Koulukeskuksen piha-alueen rakentamiseen ja kalustamiseen – lähinnä musiikkiluokka ja liikuntasali – satsataan yhteensä noin 100 000 euroa.

Saman verran euroja on tarkoitus käyttää maanhankintaan.

Muita merkittäviä investointeja ei Sauvon kunnassa ensi vuonna ole.

Koska Sauvo joutuu rahoittamaan investointinsa lainarahalla, arvellaan kunnan lainamäärän olevan ensi vuoden loppupuolella lähes 4 000 euroa asukasta kohden eli käytännössä suuruusluokkaa 12 miljoonaa euroa.

Suunnitelmavuosien investointeja koskeva merkittävä päätös oli myös Sauvon MAL-hankkeen – kevytväylä Lautkankareelta keskustaan – hyväksyminen ja sen kustannusjakoon sekä aikatauluihin sitoutuminen.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuonna 2023. Sauvon kunnan taloussuunnitelmassa hankkeen kokonaiskustannuksiksi on kirjattu kunnan osalta 355 000. Sauvon osuuden uskotaan kuitenkin suunnitteluineenkin jäävän alle 300 000 euron.

SAUVO

Perttu Hemminki

Sauvon kunnanvaltuuston jouluviikon budjettikokous oli kestoltaan 2 tuntia ja 45 minuuttia, mutta talousarvioon liittyvissä ryhmäpuheenvuoroissa ei turhanpäiten vitkasteltu.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Risto Ervelä iloitsi muun muassa Sauvon matalasta työttömyydestä, Marjaniemen kunnostamisesta, kunnan korjausvelan vähenemisestä ja Hakkiskodon laajentamisesta moduuliratkaisuna. Samalla hän totesi keskustan valtuustoryhmän olevan tyytyväinen budjettiin.

Mari Kesälän mukaan myös SDP on tyytyväinen. Kesälä oli hyvillään muun muassa siitä, että Sauvo panostaa digitaalisuuteen, joka on osoittanut korona-aikana hyötynsä.

Sekä Ervelä että Kesälä harmittelivat investointien – ja etenkin niihin liittyvän velan – suuruutta todeten kuitenkin kyseisten investointien olevan välttämättömiä.

Kokoomuksen Johan Söderholm totesi kokoomusryhmän seisovan yksituumaisesti talousarvion takana. Samalla Söderholm korosti, että ”on löydettävä keinoja, joilla saadaan väki pysymään Sauvossa”. Söderholm jakoi edellisten ryhmäpuhujien huolen Sauvon velkamäärän kasvusta.

Vasemmistoliiton Marko Pekkarinen ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että Sauvo panostaa hoitajamitoitukseen ja että työllisyydenhoidossa, jonka Sauvo ostaa Paimiolta, on onnistuttu erinomaisesti.

Perussuomalaisten Silvia Koski peräänkuulutti rakennushankkeiden kustannusarvioihin realistisuutta esittäen samalla toivomuksen, että kulttuuri pysyy jatkossakin ”Sauvon suurena valttikorttina ja vahvuutena”.

Vihreiden Sari Hopponen totesi talousarvioon liittyen, että ”hyvää työtä on tehty” ja että ”investoinnit ovat tarpeellisia”. Samalla hän korosti, että väestön ikääntymiseen pitää kiinnittää huomiota.

– Tärkeää on myös pysyä mukana teknologia-kehityksessä, Hopponen jatkoi.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments