Suurin kirkonkattoprojekti Turun seudulla sitten 1970-luvun

0
Vielä ei ole varmaa, palaako Piikkiön kirkkoon paanukatto, vai toteutetaanko siihen nykyisenkaltainen tiilikate. Hinnassa se maksaisi puolet vähemmän.

Piikkiö

Jos tavallisessakin omakotitalossa kattoremontin hinta ja onnistuminen saa hermoilemaan etukäteen, projektista kasvaa huimasti isompi, kun rakennus sattuu olemaan 1700-luvulla rakennettu harmaakivikirkko ja Piikkiön maamerkki.

Piikkiön kirkon katto täytyy uusia: tiilikatto on jo hapero. Yhtä merkittäviä kattoremontteja ei ole ollut Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ja sen edeltäjissä sitten 1970-luvun.

– Silloin Turun tuomiokirkon katto uusittiin, kertoo yhtymän kiinteistöjohtaja Seppo Kosola .

Yhtymässä on uusittu esimerkiksi 1980-luvun rakennusten kattoja, mutta historiallisista rakennuksista Piikkiön kirkko on Kosolan omalla parikymmenvuotisella uralla ensimmäinen.

Suljetaanko kirkko?


Mikäli yhtymän kirkkovaltuusto asettuu 16. joulukuuta samalle kannalle kuin kirkkoneuvosto, Piikkiön kirkon kattoremonttiin käytetään alkavana vuotena 100 000 euroa. Koko remonttiin on alustavasti varattu 1,2 miljoonaa euroa.

Remontointi kestäisi noin puoli vuotta. Suljetaanko kirkko sen ajaksi?

– Ei. Kirkkoa voi käyttää remontin ajan. Rakennustöitä ei tehdä silloin, kun kirkossa on tapahtumia. Tosin kirkon ympärillä on tietenkin rakennustelineet, Kosola vastaa.

Lisäksi ajatuksena on poistaa urkulehterin alta penkkirivistöt, kertoo Piikkiön kirkkoherra Merja Hermonen.

– Siten saisimme kirkkoon lisää väljyyttä esimerkiksi pyörätuolilla kulkeville, lapsille, kirkkokahveille ja pienopetukselle, Hermonen taustoittaa.

Kattomateriaalista erimielisyyttä


Toistaiseksi on epävarmaa, mistä materiaalista uusi katto tehtäisiin.

– Pari vuotta sitten neuvottelimme museoviraston kanssa. Silloin päädyttiin siihen, että tiilikatto poistetaan ja tilalle asennetaan pelti- tai kuparikatto. Museovirastossa kuitenkin vaihtui henkilö, ja keväällä tuli virallinen päätös, että kirkkoon on laitettava puupaanukatto, Kosola kommentoi.

Nykyisen tiilikaton alla on vanha paanukatto odottamassa. Se on katon alkuperäinen materiaali.

– Se on kalleinta materiaalia, mitä sinne voi keksiä, Kosola harmittelee.

Paanukatto on kallis sekä rakentaa että ylläpitää. Se täytyy tervata neljän vuoden välein.

Tervattu puupaanukatto on myös altis tuhopoltoille, kuten ympäri Suomea on jouduttu kokemaan.

– Nyt harkinnassa on, jos kirkkoon laittaisi sittenkin samanlaisen tiilikaton kuin sillä on tällä hetkellä. Tästä on alustava arvio, että siihen ei tarvita museovirastolta tai kirkkohallitukselta lupaa, koska katemateriaali pysyisi nykyisenlaisena.

Kosolan näppituntuman mukaan puupaanukatto maksaisi miljoonan euron verran, tiili- tai peltikatto noin puolet siitä.

– Pelti tai kupari olisi omasta mielestäni ykkösvaihtoehto painon vuoksi. Kattorakenteiden kuorma vähenisi, jos nykyinen tiili vaihdettaisiin peltiin, Kosola toteaa.