Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni kymmenellä vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
– Meillä on ilo olla jälleen mukana avaamassa lisää lehtiaineistoa, etenkin näin suomalaisen sanomalehden 250-vuotispäivänä, iloitsee Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niranen.
– Sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat digitoitujen lehtien käytöstä heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset, joten uudenkin aineiston käyttö on vastuullista ja luovan alan ammattilaisten työtä kunnioittavaa.
Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, julkaistiin päivälleen 250 vuotta sitten 15.1.1771. Tämäkin lehti on löydettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta.
Digitoidut lehtiaineistot ovat historian aarreaitta tutkijoille sekä kaikille historiasta kiinnostuneille. Digitaalisten lehtien haku- ja käyttömahdollisuudet ovat moninkertaiset verrattuna paperisiin tai mikrofilmeihin. Kun koko suomalainen sanomalehdistö on verkkokäytössä, voi kuka tahansa tutkia esimerkiksi oman paikkakuntansa historiaa ja tapahtumia. Ammattitutkijoille kattava digitaalinen lehtiaineisto merkitsee mahdollisuutta paitsi nopeampaan ja tehokkaampaan tutkimukseen myös aivan uudenlaisiin kysymyksenasetteluihin ja uusien menetelmien soveltamiseen. Tässä uusimmassa aallossa Kansalliskirjasto avasi1,4 miljoonaa sivua sanomalehtiä ja 1,8 miljoonaa sivua aikakauslehtiä.
Lehtiä digitoidaan jatkuvasti sekä kirjaston perusrahoituksella että yksityisten rahoittajien avustuksella. Kaikki digitoidut lehdet ovat käytettävissä Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa paikan päällä. Verkkokäytössä ovat ne lehdet, joiden käyttöoikeudesta on erikseen Kopioston kanssa sovittu sekä tekijänoikeudesta vapautunut vanha aineisto. Lisäksi erillisellä tutkijasopimuksella on uudempia lehtiaineistoja käytössä 15 korkeakoulussa ja muutamissa arkistoissa.
Suomessa pitäisi panostaa enemmän vanhojen lehtien ja painatteiden digitointiin, niissä olisi valtava määrä arvokasta tietoa. Ihmeellistä että moneen turhaan kulttuurihankkeeseen saadaan syötettyä miljoonia euroja mutta lehtien digitointiin ei kunnolla löydy rahaa.
Kommenttien lisääminen on estetty.