Jo heti ensimmäinen työpäivä tammikuun toisena alkoi Piikkiön uudella pastori Martti Haltialla vauhdikkaasti.
– Olimme tehneet jumalanpalvelusten nauhoituksia koko päivän ja sitten, koska erään haudan umpeenlapiointi oli kesken, pääsin vielä loppupäiväksi vielä auttamaan lapionvarteen, Haltia naurahtaa.
Tämä kuvaa hänen mukaansa hyvin sitä, miten pienemmässä seurakunnassa ja maaseudulla papin työ moninaista, kokonaisvaltaista ja vastuualueet joustavat tarvittaessa. Hän on tehnyt papin töitä myös Turussa ja kertoo, että siellä vastuualueet ovat selkeämmin rajattu.
– Esimerkiksi Katariinan seurakunnassa, jossa olin lyhyen pätkän, työnkuvani oli rajattu pelkästään lasten- ja perhetyöhön, hän kuvaa.
Toki myös Piikkiössä pastoreilla on tavallisten jumalanpalvelusten, hautajaisten ja ristiäisten hoitamisten lisäksi omat vastuualueensa. Haltia vastaa Piikkiössä rippikoulutyöstä sekä viestinnästä.
Kiireinen alkuvuosi
Haltia on paljasjalkainen turkulainen, mutta hän on työskennellyt usealla paikkakunnalla pappina. Papiksi hänet on vihitty Maskussa vuonna 2014 ja hän on työskennellyt myös Liedossa.
– Olin tekemässä Turussa Martin seurakunnassa johtavan kappalaisen sijaisuutta ja kun sijaisuus päättyi, aloin katsella töitä, mitä lähiseudulla on tarjolla. Sitä kautta huomasin Piikkiön ja se tuntui hyvältä vaihtoehdolta, koska olen työskennellyt jo aikaisemminkin maalaispitäjissä, Maskussa ja Liedossa, Haltia sanoo.
Haltia kertoo, että alku Piikkiössä on alkanut hyvin ja alkuvuosi on ollut kiireinen.
– Heti ensimmäisinä työpäivinä pääsin tekemään jumalanpalvelusten nauhoituksia sekä viestintähommiakin, kun Kaarina-lehteen ja meidän omaan lehteen Liljaan piti hoitaa ilmoitukset kuntoon.
Baariin saa mennä, kirkkoon ei
Haltia kertoo, että korona-aika on tuonut papeille lisätöitä.
– Työmäärä on moninkertaistunut kun turvaohjeet ja rajoitukset muuttuvat koko ajan ja täytyy miettiä, miten missäkin asiassa toimitaan. Myös iso digiloikka on tehty seurakunnissakin. Jumalanpalvelukset ovat siirtyneet etäksi. Sen kanssa olemme kipuilleet, että mistä johtuu, että baariin saa mennä, mutta kirkkoon ei. Olen yrittänyt selittää sen itselleni niin, että baarissa on kyse kuitenkin jonkun toimeentulosta kun taas kirkon toimeentulo ei romahda siihen, ettei kirkossa pääse käymään, hän pohtii.
Myös esimerkiksi hautajaisten ja ristiäisten järjestämistä on korona-aikaan täytynyt pohtia. Esimerkiksi kotikasteita ei ole järjestetty ollenkaan, mutta sen sijaan seurakunta tarjoaa tilat kastekahvien järjestämiseen.
Haltia odottaa uudelta työltään erityisesti nuoriso- ja rippikoulutyötä, jonka hän kokee olevan sydäntänsä lähellä. Rippikouluryhmät ovat tämän vuoden osalta alkaneet etänä ja vielä ei ole tietoa siitä, millaiseksi koronatilanne kesään mennessä muodostuu.
– Herra yksin tietää, voidaanko kesän rippileirejä järjestää normaalisti, Haltia toteaa.
