Paimion seurakunnassa pohditaan parhaillaan kirkkoherran vaalin vaalitapaa. Seurakuntalaiset voivat kommentoida asiaa Paimion seurakunnan Facebook-sivuilla tai lähettämällä kirjallisen kommentin kirkkoherranvirastoon.
Kirkkoherra voidaan valita joko välittömällä kansanvaalilla – jolloin jokainen täysi-ikäinen ja äänivaltainen seurakunnan jäsen voi äänestää – tai välillisellä vaalilla, jolloin valinnan tekevät kirkkovaltuuston jäsenet.
Paimion kirkkovaltuusto päättää kirkkoherran vaalitavasta tammikuun 19. päivän kokouksessaan.
Paimion seurakunnan edellisessä kirkkoherranvaalissa valinta tehtiin välitöntä vaalitapaa käyttäen eli niin sanotulla kansanvaalilla. Äänestysprosentti vuonna 2003 kun kirkkoherra Vesa Tuominen valittiin oli 9,3. Tuominen aloitti työnsä vuoden 2004 alussa.
Vaali viimeistään
marraskuussaKirkkoherranvaali käydään Paimion seurakunnassa tuomiokapitulin määrittämänä ajankohtana. Kuitenkin ennen joulukuun ensimmäistä päivää vuonna 2021, jolloin nykyinen kirkkoherra Vesa Tuominen jää eläkkeelle.
Molemmilla vaalitavoilla on seurakunnissa kannattajansa. Suurin osa kirkkoherran vaaleista käydään välillistä vaalitapaa käyttäen.
Välillisen vaalitavan suosiota saattaa osaltaan selittää se, että kirkkoherran valintatavasta päättää seurakunnissa kirkkovaltuusto eikä kirkkokansa.
Mutta on muitakin syitä. Välillisen vaalin yhdeksi vahvuudeksi nähdään se, että tuolloin valitsijoilla on rekrytointia tehdessään käytössään laaja ja hyvin valmisteltu vertailuaineisto koskien ehdokkaiden pätevyyttä ja henkilöhistoriaa.
Samoja tietoja on toki tarjolla valitsijoille myös välittömässä kansanvaalissa, mutta ei aivan vastaavassa laajuudessa. Lisäksi tiedonhaku ei välttämättä ole kaikille äänestäjille helppoa.
Välittömän vaalin etuna on, että kaikki äänioikeutetut pääsevät halutessaan äänestämään.
Paneelikeskusteluja, joissa valitsijat saavat tietoa hakijoista ja heidän kyvyistään, on mahdollista pitää vaalitavasta riippumatta.
