PAIMIO
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä Paimion parantola -säätiön omistukseen ja hallintaan siirtyneen Paimion parantolan yhteyteen kaavaillaan vierailijakeskusta.
Tarkoituksena on toteuttaa kansainvälistä ”visitor center” -konseptia mukaileva vierailijakeskus vastaanotto- ja info-pisteineen, myymälöineen ja kahvioineen. Kesäterassikin on mahdollinen.
Kunnallislehden saamien tietojen mukaan vierailijakeskushanke on parantolasäätiön hallituksen kokouksen esityslistalla ylihuomenna torstaina.
Hankkeessa pyritään etenemään ripeästi. On mahdollista, että vierailijakeskus avaa ovensa jo ensi kesänä.
”Ollaan kunnianhimoisia”
Paimion parantola -säätiön toimitusjohtajana joulukuussa aloittanut arkkitehti Henna Helander vahvistaa vierailijakeskus-kaavailut. Hän näkee hankkeen kiireelliseksi useastakin syystä.
– Muun muassa siksi, että Unescon maailmanperintökohteessa on pakko olla vierailijakeskus. Ja Paimion parantola tulee jollakin aikavälillä – toivottavasti mahdollisimman pian – olemaan Unescon maailmanperintökohde.
– Ollaan kunnianhimoisia ja pyritään saamaan vierailijakeskus auki jo ensi kesänä. Kotimaanmatkailu on tällä hetkellä kova juttu, ja ulkomaalaisia vierailijoita Paimion parantolassa on käynyt aina paljon.
Vierailijakeskuksen toteuduttua Paimion parantola täyttää maailmanperintökohteen ehdot kaikilta osin. Unescon kohteeksi nimeämistä joudutaan kuitenkin odottelemaan vielä muutama vuosi.
Se johtuu siitä, että Suomessa sijaitsevista Aallon arkkitehtuurin kirkkaimmista helmistä kootaan 5–10 rakennuksen rypäs, joka muodostaa maailmanperintökohteen sekä kokonaisuutena että yksittäisinä rakennuksina.
– Paimio on valmis, mutta muutamien muiden rakennusten kohdalla tarvitaan vielä tutkijoiden työpanosta.
”Bunkkeri” vahvasti ehdolla
Helanderin mielestä on hyvä, että Suomeen saadaan samaan aikaan useita Alvar Aalto -maailmanperintökohde-rakennuksia.
– Uskon, että se lisää jokaisen kohteen kiinnostavuutta ja kävijämääriä.
Varsinaiseen parantolarakennukseen vierailijakeskusta ei tulla sijoittamaan. Lähistöllä on runsaasti muutakin säätiölle kuluvaa rakennuskantaa. Päärakennuksen ulkopuolelle sijoitetun vierailijakeskuksen etuna olisi muun muassa se, että keskusta voitaisiin käyttää riippumatta MLL:n toiminnasta päärakennuksessa. Kesäterassikin saataisiin samalla mukavasti.
Vahvimmin vierailijakeskuksen sijaintipaikaksi on ehdolla parantolan pääpysäköintialueen vieressä sijaitseva kaksikerroksinen asuinrivitalo, joka tunnetaan nimellä ”Bunkkeri”. Rakennus on helposti löydettävissä ja valmiiksi tyhjillään.
Majoittamiseenkin löytyy potentiaalia
Parantolasäätiö saa varsinaisen parantolarakennuksen vierestä käyttöönsä paitsi ”Bunkkerin” myös Kyykartanon , joka on jäämässä kokonaan tyhjilleen.
– Kyykartanossa on valtavasti potentiaalia esimerkiksi majoitusta ajatellen, Henna Helander näkee.
Ajatukset isoista matkailijamääristä eivät ole tuulesta temmattuja.
Kouvolan lähellä sijaitseva Verlan teollisuusmiljöö – 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa toteutettu upea kokonaisuus – on Unescon maailmanperintökohde ja houkuttelee vuosittain noin 40 000 kävijää.
Kansainvälisellä mittapuulla Paimion parantola ohittaa tunnettavuudessa Verlan. Ja parantolan sijainti matkailukaupunki Turun kupeessa on mitä parhain.
Etenkin kun Paimio on vääjäämättä siirtymässä kohti Föli-aikaa.
Helander uumoilee Paimion parantolaan samanlaista rauhallista atmosfääriä, jota Verla huokuu.
– Viipyilevää, lempeää tunnelmaa. Ei mitään peuhamaa-meininkiä. Mutta tekemistä myös lapsiperheille.
