KAARINA
Kaarinan Kesämäessä asuvalla Pertti Männistöllä, 65, on tiettävästi Suomen laajin – ja luultavasti myös upein – Alvar Aalto -esinekokoelma. Männistö hurahti suomalaiseen muotoiluun, lähinnä Aalto-huonekaluihin, valaisimiin ja lasiesineisiin, jo 1990-luvun alussa.
– Se oli ihan sattuman kauppaa. Alku oli niinkin kliseinen, että kiinnostuin Aallon kolmijalkajakkarasta. Lopulta en edes ostanut sitä. Sen sijaan hankin Korhosen tehtaan peruja olleen Aallon prototyyppituolin.
Mallikappalehankinnan myötä harrastus sai nopeasti siivet.
– Puolipaniikissa ostin melkein kaiken mitä vastaan tuli. Siihen aikaan Aallon perushuonekaluja löytyi helposti antikvariaateista ja osto- ja myyntiliikkeistä, jopa kirppareilta, hän kertoo.
– Jos aloittaisin Aalto-keräilyn vasta nyt, olisi kaikki paljon työläämpää ja kalliimpaa.
Nykyisin Männistöllä on Aalto-huonekaluja pitkälti yli viisisataa. Valaisimia on 128 ja lasiesineitä nelisensataa, joista suurin osa Aino Aaltoa. Lisäksi kokoelmassa on erilaisia Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia sisustusdetaljeja, muun muassa ovenkahvoja ja vetimiä.
Männistön hienosta, yksityisestä Aalto-kokoelmasta on koottu talvikuukausien ajaksi näyttely Jyväskylän Alvar Aalto -museon suureen näyttelysaliin. Muotoja moneksi – 30 vuotta intohimoista keräilyä -näyttely avattiin 7. tammikuuta. Siihen voi tutustua 21. maaliskuuta saakka.
”Hämmästyn yhä uudelleen”
Männistön Aalto-kokoelman esineitä on nähty näyttelyissä aikaisemminkin, sekä kotimaassa että ulkomailla, mutta näin laajasti kokoelmaa ei ole aikaisemmin esitelty suurelle yleisölle.
– En ole itsekään koskaan nähnyt kokoelmaani esillä näin suuressa mitassa. Näyttely on tähänastisen keräilijänurani kohokohta, iloitsee Männistö.
Erityisen hyvillään hän on siitä, että kokoelmaan on mahdollista tutustua Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa ja samalla arkkitehti-muotoilijan nimikkomuseossa.
– Kokoelmaa rakentaessani olen pyrkinyt löytämään erilaisia variaatioita samoista malleista havainnollistaakseni, kuinka ne ovat aikojen saatossa kehittyneet ja muuttuneet.
Jokainen palanen täydentää kokonaiskuvaa Aaltojen muotoilusta.
– Esineitä katsoessani hämmästyn yhä uudelleen siitä, kuinka monipuolisia suunnittelijoita Aallot olivat ja kuinka antaumuksella he paneutuivat suunnittelutyöhönsä kauniin ja laadukkaan arkiympäristön hyväksi.
Männistön kokoelma on erityisen edustava Aaltojen teollisen muotoilun ensiaskeleiden osalta. Ajalta ennen varsinaista sarjatuotantoa ja huonekaluvalmistuksen koneellistumista.
– Keräilyn kannalta arvokkaita ovat nimenomaan käsityönä tehdyt huonekalut, Männistö sanoo.
Kun Huonekalutehdas Korhonen siirtyi Turusta Littoisiin, ryhdyttiin koivuvaneria taivuttamaan koneellisesti, pintamateriaalit muuttuivat ja esimerkiksi muovilakat otettiin käyttöön.
Tahto tallentaa ja tehdä tunnetuksi
Pertti Männistö on lähtöisin Satakunnasta, miltei Säkylän kirkon kupeesta. Alunperin hänellä on työteknikon koulutus.
– Menin suoraan ammattikoulusta töihin Lännen konepajalle, jossa valmistettiin muun muassa Lokomo-tiehöyliä.
Lännen Tehtaat ajoi konepajansa alas 90-luvun alussa. Männistö otti suunnakseen Turun seudun.
– Säkylän vuosina keräilin Nuutajärven värillistä 50-luvun design-lasia. Se oli pienimuotoista, mutta saattoi kuitenkin olla jonkinlaista esimakua tulevasta.
– Aalto-harrastukseni alkoi vuonna 1992, ja oikeastaan jo siitä lähtien kokoelman kartuttamisen taustalla on ollut paitsi keräilyn palo ja kova tiedonhalu myös tahto tallentaa ja tehdä tunnetuksi Alvar ja Aino Aallon merkittävää muotoiluperintöä, Männistö summaa.
Viime vuosituhannen lopulla Männistö työskenteli useita vuosia Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen varainhankinnassa. Vähitellen työkuviot alkoivat kuitenkin kietoutua yhä enemmän Aalto-harrastuksen ympärille.
– Perustin muotoiluun ja taideteollisuuteen erikoistuneen yrityksen vuonna 2000 ja vähän myöhemmin design-liikkeen Turkuun. Viimeiset kaksikymmentä vuotta olen järjestelmällisesti rakentanut ja jalostanut kokoelmaani.
Pari esinettä yhä kiikarissa
Pertti Männistö jäi työstään eläkkeelle pari vuotta sitten. Kokoelmakin alkaa olla jo varsin täydellinen.
Mitä seuraavaksi?
– Täytyy varmaankin ryhtyä etsimään uutta harrastusta, Männistö hymyilee.
Pari Aallon hieman harvinaisempaa lasiesinettä on kuitenkin yhä vakavasti kiikarissa: Karhulan tehtaan valmistama venytetyn sydämen muotoinen lasimalja ja ankanräpylän mallinen pari senttimetriä korkea lasiastia.
Mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Eikä rikkinäisinä.
Vanhin Männistön kokoelman esine on 1920-luvulta ja uusimmat 60-luvun alkupuolelta.
Eräs aarteista on alkuperäinen Saturnus -kattovalaisin Turkuun vuonna 1928 valmistuneesta Lounais-Suomen Maalaistentalosta. Kyseessä on Aallon ensimmäinen ”oma” moderni valaisin.
Männistö on onnistunut hankkimaan myös yhden alkuperäisen tuolin Maalaistentalossa kauan sitten olleesta Ravintola Itämerestä .
Nyt kun Jyväskylän näyttely on vihdoinkin saatu kasaan, voi Männistö huokaista hetken.
Mutta vain hetken, sillä työn alla on noin 350-sivuinen Aalto-design -kokoelmakirja. Sen keskeisenä sisältönä tulee olemaan noin 650 korkealuokkaista valokuvaa Männistön Aalto-kokoelman esineistä.
– Kirja on tarkoitus julkaista helmikuun aikana, jotta se ehtii vielä mukaan Jyväskylän näyttelyyn.
Jyväskylän museon suuressa näyttelysalissa on noin kolmannes Männistön aalto-esineistöstä.
Mutta sekin on todella suuri määrä.
– Jyväskylään vietiin tavaraa kaksi kuorma-autollista, kaksi pakettiautollista ja yksi farmariautollinen. Ja ne autot oli lastattu täyteen, Männistö kertoo.
Näyttely Jyväskylässä
- Keski-Suomessa päin liikkuville tiedoksi, että kaarinalaisen Pertti Männistön Aalto-kokoelma on esillä Jyväskylän Alvar Aalto -museon Galleriassa maaliskuun 21. päivään saakka. Samalla on oivallinen tilaisuus tutustua laadukkaaseen Aalto-museoon, joka näyttelyn päätyttyä sulkeutuu museorakennuksen peruskorjauksen ajaksi.
- Uudistettu Alvar Aalto -museo avautuu jälleen yleisölle elokuussa 2023.
- Muotoja moneksi -näyttelyssä nähdään eri teemojen ympärille rakennettuja kokonaisuuksia, kuten muun muassa ”täydellisen puutuolin” kehitysprosessi kuuden esimerkkituolin avulla. Lisäksi esillä on ryhmä Paimion parantolaan ja Kansaneläkelaitokselle suunniteltuja kalusteita.
- Nähtävillä on myös harvinaisia Mehiläispesä– ja Käsikranaatti-valaisinten variaatioita ja Aaltojen suunnittelemia lasiesineitä.
- Aikakausien henkeä ja ilmettä huokuvat myös kalusteista ja valaisimista kootut interiöörit. Esillä on muun muassa pula-ajan olohuone ja 1960-luvun Artek-koti.
- Muotoja moneksi -näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11–18 osoitteessa Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä.
