Kaupan hyllyllä istui pieni kani. Sen korvat laskeutuivat sivuille ja se katseli uteliaana maailmaa. Sen elämä oli ollut aika tylsää, kunnes se kohtasi Piikkiössä asuvan Outi Sippolan . Nykyään “Nuffena” tunnettu kani kulkee mukana arjessa ja pääsee matkustamaan ympäri maailmaa.
– Kyllähän se herättää mielipiteitä, kun otan kanin mukaan esimerkiksi kahville ja esittelen hänet muille.
Ystävät ihmettelivät, että miksi kannan pehmolelua mukana, mutta nykyään he ostavat jopa joululahjoja Nuffelle, Sippola nauraa. Ystävät kannustivat Sippolaa luomaan Nuffelle oman tilin Instagramiin ja pian hän huomasi, että siellähän oli todella paljon pehmoleluja. Nykyään pehmolelujen yhteisössä Nuffe saa lukea muiden pehmolelujen seikkailuista ja kertoa omasta elämästään kuvien ja tekstien avulla. Ryhmässä on ihanan yhteisöllinen tunnelma.
– Kyseessä ei ole mikään nuorison tai lasten innostus, vaan ryhmässä on paljon eri-ikäisiä “harrastajia”, jos tätä nyt voi harrastukseksi sanoa, Sippola pohtii.
Kun Nuffe tuli ensimmäistä kertaa kotiin, Sippolan mies kysyi vakavissaan, että onkohan kaikki ihan kunnossa. Nykyään Nuffe katsoo perheen kanssa jalkapalloa sohvalla ja on osa porukkaa.
– Nuffe edustaa minulle positiivista ajattelua. Teen työkseni nukketeatteria, ja meillä oli meneillään masennukseen ja rankkoihin aiheisiin liittyvä projekti, kun ostin Nuffen itselleni kaupasta. Se toi iloa ja oli oikeastaan kaiken positiivisuuden ilmentymä minulle. Kun Nuffe kertoo kuulumisiaan Instagramissa, hän kertoo omaa tarinaa.
– Ajattelen, että tämä on tavallaan kuin käsikirjoittamista ja hahmon luomista. Olen aina tykännyt tarinoiden kertomisesta, joten on hienoa päästä kertomaan Nuffen tarinaa maailmalle. Haluan kertoa Nuffen tarinan, koska se on positiivinen ja tuo iloa kaikille.
Muiden reaktiot Nuffea kohtaan kertovat Sippolan mukaan paljon heidän huumorintajustaan. Osa voi tulla juttelemaan suoraan Nuffelle ja jotkut taas katsovat vain pitkään ihmetellen.
– Olin pari vuotta sitten rahtilaivan kyydissä kaksi viikkoa. Matkustin italialaisen miehistön mukana ainoana asiakkaana ja naisena. Siellä oli yksi todella totinen ja hyvin asiallinen nuori merimies töissä. En nähnyt hänen koskaan hymyilevän tai nauravan. Kun saavuimme Eurooppaan, pidimme grillijuhlat. Nuffe tuli tietenkin mukaan juhlimaan ja kun tämä vakava nuori mies näki Nuffen, näin hänen hymyilevän ensimmäistä kertaa. Siitä tuli itsellekin tosi hyvä mieli.
Sippola haluaa korostaa, ettei muiden mielipiteitä kannata liikaa murehtia. Maailmassa on niin paljon pahaa ja surullisia asioita, jos yksi pehmolelu voi saada jonkun hymyilemään edes hetkeksi, ei se silloin voi olla ainakaan huono juttu.
