PAIMIO
Viikon päästä vietetään Runebergin päivää ja näkyvin osa päivän juhlistamista on tietenkin runebergintortun syöminen.
Leipomoissa torttujen teko ei rajoitu vain yhteen päivään, vaan voidaan puhua torttukaudesta. Näin myös Paimion Cafe Astassa.
– Meillä sesonki alkaa loppiaisesta ja se menee osittain limittäin laskiaispullien kanssa. Olemme halunneet pitää sen loppiaisen rajana, että on selkeästi joulukausi ohitse ennen kuin alemme tarjota runebergintorttuja, Risto Hyvönen kertoo.
Loppiaisen ja Runebergin päivän välillä Astasta ostetaankin tuhansia torttuja. Eniten niitä menee tietenkin itse juhlapäivänä.
– Sellainen tuhatkunta yhden päivän aikana, Hyvönen paljastaa.
Kahteen kertaan kostutettu
Runebergintortuista Hyvösellä on jo pitkä kokemus.
– Olen mennyt ensimmäisen kerran 13-vuotiaana leipomoon töihin, eli 45 vuoden kokemus jo on takana, hän kertoo.
Myös Cafe Astan runebergintorttujen resepti on jalostunut vuosien varrella nykyisenlaiseksi. Reseptiä Hyvönen ei tietenkään paljasta, mutta muutaman seikan kuitenkin.
– Meillä tortussa ei käytetä karvasmantelia, koska en itsekään siitä pidä. Mantelirouhetta pitää olla runsaasti, että rakenteesta tulee hyvä. Kaikkien raaka-aineiden pitää olla laadukkaita, Hyvönen kuvaa.
Tärkeässä osassa tortuissa on myös kostutus, joka tehdään Astassa kahteen kertaan. Ensin kerran, minkä jälkeen tortut menevät vielä päiväksi kylmään vetäytymään. Sen jälkeen tortut kostutetaan uudelleen koristelun yhteydessä.
– Jotkut kostuttavat punssilla, mutta meillä kostutetaan aidolla Negrita-rommilla, josta keitetään sokerivedessä alkoholi pois, Hyvönen kertoo.
Kolmipäiväinen prosessi
Hyvönen sanoo, että Cafe Astan runebergintorttujen maun salaisuus on se, että ne tehdään alusta asti käsityönä ja niissä käytetään vain laadukkaimpia raaka-aineita.
– Käytetään esimerkiksi aitoa voita, sillä margariinilla tulisi koostumuksesta tiiviimpi, eikä torttu sulaisi suuhun, hän kertoo.
Torttujen teko on kolmipäiväinen prosessi. Ensin taikinasta paistetaan lieriöitä runebergintorttuvuoissa.
– Vuoat on tarkoitettu ainoastaan tortuille. Suurimman osan vuodesta ne ovat meillä pahvilaatikossa nukkumassa ja laatikon päällä on lappu, jossa lukee, että saa herättää vasta tammikuussa, Hyvönen naurahtaa.
Paistamisen jälkeen tortut menevät kylmään, josta niitä sitten otetaan kostutettavaksi ja koristeltavaksi.
Hyvönen kertoo, että runebergintorttuja ostetaan heiltä vuosi vuodelta enemmän.
– Ensin asiakkaat käyvät syömässä itse ja kun maku miellyttää, niin seuraavaksi ostetaan torttuja kotiinkin ja kerrotaan muillekin. Näin saamme aina uusia asiakkaita, Hyvönen kuvaa.
