Kulkijasudet ovat kotiutumassa Peimariin

0

PAIMIO, SAUVO

Havainnot susista ovat viime kuukausina olleet toistuvia. Paimionlahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö vahvistaa, että Paimion ja Sauvon alueella liikkuu 2-3 sutta, eli todennäköisesti susipari ja niille on jo muodostumassa oma reviiri.

– Eli ensi kesänä syksyyn mennessä ne lisääntyy – ellei ole jo lisääntyneet, hän arvioi.

Jo joulukuussa Perkkiö totesi Kunnallislehdelle, että susien aktiivinen liikkuminen alueella ja Salon rajamailla Vaskiolla, Hajalassa ja Kalevalla liittyy reviirin muodostumiseen. Nyt kun havaintoja suden tai susien liikkeistä on tullut useampia muun muassa moottoritien ja Hiekkahelmen alueen tuntumasta, se kuulostaa luontevalta. Tosin Perkkiö toppuuttelee sitä, että kaikki sosiaalisessa mediassa kerrotut havainnot eivät ole oikeita, vaikka niitä miten sellaisiksi väitetään.

– Some on silleen huono, että jos yksittäinen ihminen tekee susihavainnon, niin yllättävän usein on kyse koirista ja ketuista. Susi pitäisi nähdä läheltä ja riittävän pitkään, että näköhavainto on varmasti oikea.

Viime viikkoina havaintojen tarkastaminenkin on varsin vaikeaa, sillä pakkaslumi on pöllyävää ja hämäävää, ja aurausjäljet taas niin kovia ettei niihin suden jälki jää. Muutama viikko sitten oli melkoisen varma näköhavainto Sauvosta, mutta petoyhdyshenkilöt eivät suden jälkiä pystyneet sieltäkään löytämään.

– Näiden muutaman suden ydinalue näyttäisi olevan Salon ja Paimion rajamailla, Paimion itäosissa ja Sauvon pohjoisosissa. Ne ja muutkin yksittäiset sudet kuljeskelevat ja törmäävät moottoritien aitaan, etsivät paikkaa mistä pääsee sen ohittamaan. Siksi havaintoja on siellä risteysalueella, Perkkiö selittää.

Susillakin on alkamassa kevään kiima-aika ja todennäköisesti liikehdintä edelleen vilkastuu. Perkkiön viesti koiraihmisille ja ulkoilijoille on edelleen rauhoittava, hermoiluun ei pitäisi olla syytä, sillä sudet kyllä väistävät ihmistä.

– Kai siinä pieni riski voi koiralle olla, jos se on irrallaan ja kaukana omistajastaan, mutta harvinaista se on. Kyllä täällä susille ravintoa riittää muutenkin.

Susien reviirin määrittely ja muutoinkin tilanteen seuranta Riistakeskuksen aluetoimistossa ja Lukella nojaa siihen, että alueelta kerätään suden jätöksiä ja niistä tutkitaan dna. Sen myötä tarkentuu tieto yksilöistä, niiden määrästä ja elinpiiristä. Tähän mennessä näitä jätöksiä ei tältä alueelta tutkittavaksi ole juuri löytynyt.

Peuroja kaatui 737 kappaletta

Paimionlahden riistanhoitoyhdistyksen alueella kaadettiin 15.2. päättyneellä metsästyskaudella 737 peuraa. Se on ennätysmäärä ja samalla myös määrä, joka ainakin Luonnonvarakeskuksen kannanseurantaselvitysten mukaan vaikuttaa peurakantaa vähentävästi, ja siis lisää esimerkiksi liikenneturvallisuutta.

Marko Perkkiön mukaan peurakannan karsinta varsin kovalla kädellä viimeisten parin vuoden aikana on myös näkynyt vähentyneinä liikenneonnettomuuksina.

Peuranmetsästyskausi ajoittuu nykyään syyskuun ja helmikuun 15. päivän välille. Varsinais-Suomessa kaatolupia oli käytössä ennätysmäärä eli 22 500.

Kantaa verottavat tietenkin myös pedot. Susipariskunta verottaa kantaa melkoisesti, sillä peurat ovat susien pääruokaa. Perkkiön mukaan myös seudun ilveskanta on vahvistunut ja täysikasvuinen ilves syö vuodessa helposti viitisenkymmentä peuraa tai kaurista.