KAARINA, PAIMIO
Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella tehdään luonnonhoitotöitä tänä ja ensi vuonna Paimionjokilaakson Natura2000-alueella sijaitsevalla Juntolan luonnonsuojelualueella ja Vähäjoki-Karhunojan rantavyöhykkeillä. Lisäksi Paimio vie eteenpäin Paimion lintuparatiisi -hanketta, jossa kunnostetaan entisen jätevedenpuhdistamon alueella Kravinkujan varressa lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoja.
– Oli tosiaan tosi iloinen yllätys syksyllä, kun saatiin tieto, että Paimio sai hankeavustusta sekä tähän Valonian yhteishankkeen kohteisiin että myös ihan omaan hankkeeseemme eli lintukosteikkoon entiselle jätevedenpuhdistamolle. Se, että hankehakemukset viime vuonna saatiin ylipäätään laadittua, on kyllä tyystin viime vuotisen reippaan määräaikaisen projektikoordinaattorimme Meri Leinon ansiota. Toki me muut olimme apuna, mutta ilman häntä hakemusten teko olisi kyllä jäänyt, kertoo Paimion ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho.
Juntolan luonnonsuojelualueelle tehdään hoitosuunnitelma, jonka mukaisilla toimenpiteillä turvataan erityisesti puronvarsilehdot ja hoidetaan perinnemaisemaa. Lisäksi selvitetään mahdollinen liito-oravan esiintyminen ja turvataan liito-oravan elinympäristöjen säilyminen.
Vähäjoen ja Karhunojan rantavyöhykkeeltä poistetaan rantavyöhykkeen istutuskuusikot ja -männiköt ja ne korvaataan lehtipuustolla. Tavoitteena on luoda alueista puronvarsi- ja joenvarsilehtoja. Vähäjoen varressa on myös umpeenkasvavia niittyjä, joista on ajatus luoda perinnemaisemaympäristöjä.
Karhunojassatehdäänpurokunnostuksia uhanalaisen taimenkannan elvyttämiseksi. Tätä on tehty jo aiemminkin ja taimenkannan elpymisestä on saatu varmoja havaintoja.
Kaarinassa työkohteena on Järvelän kosteikkoalue Littoisissa.
Torjutaan luontokatoa
Varsinais-Suomen Helmikunnat on Valonian ja seitsemän varsinaissuomalaisen kunnan Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raisio, Salon, Turun ja Uudenkaupungin yhteinen luonnonhoitohanke, joka torjuu luonnon köyhtymistä konkreettisilla kunnostustoimilla. Tarkoituksena on, että luonnonhoitotyöt kohteissa jatkuvat ja työ juurtuu osaksi kuntien ympäristönhoitotyötä. Näin voidaan konkreettisesti hidastaa luontokatoa.
– Jonkin verran käytännön toimenpiteitä pystytään tekemään kaupungin viheryksikön voimin, mutta kaikki nuo hoitosuunnitelmien laatimiset ovat ulkopuolisella asiantuntijalla teettäviä töitä. Viheryksikön henkilöstöresurssit ovat niukat, joten kovin suuren mittakaavan hoitotöitä ei meiltä omasta takaa pystytä tekemään. Lintukosteikkohanke edellyttää myös kosteikkosuunnitelman tekemistä vesitalous- ja virtausselvityksineen, joten sekin on konsultilta tilattavaa työtä. Ja siis kaikki muukin käytännön työ (vaikkapa lintukosteikon ruoppaustyöt ym.) teetetään ulkopuolisella. Valonia koordinoi hankkeita, toimii asiantuntijatahona ja auttaa kuntia hankkeiden toteuttamisessa, kertoo Sinikka Koponen-Laiho.
Valonian koordinoimassa kuntien yhteishankkeessa Paimion osuus avustuksesta on noin 62 900 euroa. Paimion omassa lintukosteikkohankeessa kaupunki sai hankeavustusta 51 646 euroa, kun hankkeen arvioitu kokonaiskustannus 58 030 euroa.
Hoitotyöstä viestimisentoivotaan innostavankuntalaisiamyöskinedistämään luonnon monimuotoisuutta.
–Perinnemaiseman hoitoon voivat nykyään saada hoitokorvausta myös yksityiset maanomistajat. Myös osallistumalla yhdistysten järjestämiin hoitotalkoisiin voi auttaa, sanoo Valonian ympäristöasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä.
