Korona-aikaa on ensimmäinen vuosi takana, ja moni asia on muuttunut. Koronan vuoksi asetut rajoitteet ja suositukset ovat muuttaneet arkea etäisemmäksi, eli kanssakäyminen on vähentynyt niin työ- kuin vapaa-ajalla. Etätyöskentely on pystyttänyt erilaisia työtiloja koteihin ja kaikenikäisille: etätyöskenteleville vanhemmille, uusia verkkokanssakäymisen tapoja opetteleville ikäihmisille ja etäopetuksessa oleville opiskelijoille ja koululaisille.
Moni muutos näkyy vielä pitkään. Useiden toimialojen – päällimmäisenä ehkä nimenomaan tapahtuma- ja ravintola-alan – yritysten selviäminen ja myös paljon työllistävien alojen työllisyysongelmat näkyvät osin jo nyt ja todennäköisesti yhä selvemmin pitkällä aikavälillä. Tämä on surullista ja ankeaa. Erilaisille tuen muodoille on suuri tarve.
Mutta tätä asumisen ja rakentamisen keväistä teemalehteä tehdessä kävi selväksi, että kuten niin monessa asiassa, tässäkin koronavuodessa on myös se toinen puoli. Rakennusalalla, ja erityisesti kunnossapito- ja korjausrakentamisessa korona-aika on lisännyt vauhtia.
Niinpä kuluneen vuoden aikana on toteutettu ja lähikuukausinakin toteutetaan monissa kodeissa uudistuksia, jotka muulloin saattaisivat jäädä jonkin muun hankinnan tai vaikka lomamatkan jalkoihin. Haaveesta, ideasta ja suunnitelmasta toteutukseen etenee niin lämmitysjärjestelmien vaihdoksia, kylppäriremontteja, talolaajennuksia, piharakennuksia kuin monia muita kodin sisäisiä tilajärjestelyjä. Asuntokauppakin käy kohtalaiseen tahtiin, ja kun ulkomaille ei voida tai haluta lähteä, monet miettivät myös vapaa-ajan asunnon hankintaa. Ennen koronaa puhuttiin siitä, että maassa rapistuu käyttämättömiä kesämökkejä, ja nuorempi sukupolvi ei halua sitoutua omaan mökkiin. Nyt tilanne on toinen.
Saimmekin kuulla, että monet seutukunnan rakennusalan yrittäjät tekevät pitkää päivää. Moni kärsii siitä, että kun vastaa puhelintiedusteluihin, joituu vastaamaan kyselyihin kielteisesti. Töitä on jonossa paljon. Kylppäriremonttiin innostuneen asiakkaan toppuutteleminen ei ole helppoa, kun joutuu kertomaan että työ voi alkaa aikaisintaan loppuvuodesta.
Sauvossa on muuten paljon pohdittu, miten kuntaan saataisiin houkuteltua lisää asukkaita. Miinusmerkkinen väkilukukehitys halutaan kääntää plussalle ja tokikin se on elintärkeä kysymys Sauvolle.
Näissä keskusteluissa on puhuttu palveluista ja viihtyisästä asuinympäristöstä ja maineesta ja sen kiirimisestä. Hyvää viestiä ja taustatukea tälle keskustelulle antaa Kunnallisalan kehittämissäätiön äskettäinen tutkimus, jossa kerrottiin että kun suomalaiset valitsevat asuinympäristöään, tärkeää on turvallisuus, häiriöttömyys, palvelut, harrastusmahdollisuudet, edullisuus, väljyys, maaseutumaisuus…
Eli eikun rumpua lyömään.
