Tänä talvena moneen suomalaiseen on iskenyt neuloosi ja tuhansilta puikoilta löytyy nyt islantilaisvillapaitoja. Islantilaisneuleiden suosiosta kertoo jo se, että Facebookin samannimisessä ryhmässä on jo huimat 22 000 jäsentä.
Yksi islantilaisneuleisiin hurahtanut on karunalainen Nina Messner , jolla on menossa nyt jo seitsemäs villapaita vuoden sisällä. Yhden villapaidoista hän on tehnyt kotimaisista, paimiolaisen Vuonue-lankakaupan langoista norjalaisneuleen ohjeella ja loput islantilaisista langoista islantilaisilla sekä norjalaisilla ohjeilla.
– Islantilaisen lampaan villasta tehty lanka on karheaa ja vähän pölisevää. Valmiin paidan viimeistelen aina niin, että laitan sen pyykinpesukoneeseen villanpesuohjelmalla ja vähän etikkaa sekaan. Näin paidasta tulee pörheä ja jopa vähän vettä pitävä, hän kertoo.
Onnistuu myös kotimaisesta villasta
Tärkeintä islantilaisneuleessa on se, että siihen käytettävä lanka on sataprosenttista villaa, eikä seassa ole keinokuituja.
Islantilaisneuleet ovat olleet viimeisen vuoden aikana niin kovassa suosiossa, että islantilainen lanka on loppunut lähes kaikkialta Suomesta. Vuonue-lankakaupan yrittäjä Piia Aaltonen kertoo, että langan voi hyvin korvata myös kotimaisella villalangalla.
– Islantilaislampaissa on paksu päälliskarva sekä alusvilla. Päälliskarva on karkeaa, kuin ihmisen hius ja se voi olla jopa vähän pistelevää. Kotimainen lampaanvilla on vähän pehmeämpää, hän sanoo.
Saman on huomannut myös Messner paitoja neuloessaan.
– Käytin yhteen tekemääni paitaan kotimaista karitsanlankaa ja siitä tuli hyvin pehmeä. Villassa on myös paljon lanoliinia. Sitä paitaa en raaskinut ollenkaan koneessa viimeistellä, vaan se tuntui jo heti käyttövalmiilta, hän kuvaa.
Villitys jatkuu
Messner kertoo, että on aina ollut innokas käsitöiden tekijä.
– Samoin äitini ja isoäitini. Minä sain virkkuukoukun käteeni jo heti kun opin kävelemään. Ensimmäisen villapaitani tein ollessani vähän toisella kymmenellä.
Messner kuuluu myös Sauvon Kädet -yhdistykseen ja erityisesti keramiikkaa hän on tehnyt paljon vuosien varrella. Käsityöt ovat hänelle kuitenkin vain harrastus ja päivätöissä hän käy Turun yliopistolla, lääketieteen laitoksella.
Messner on neulonut aina jotain, mutta villapaitojen teossa oli lähes parinkymmenen vuoden tauko – viime kevääseen saakka.
– Mieheni vanhin tytär oli neulonut itselleen islantilaispaidan ja ihastelin sitä ja asia jäi hautumaan mieleeni. Sitten huomasin somesta yhä useamman neulovan näitä ja päätin itsekin kokeilla, hän kertoo.
Nyt vuoden aikana Messner on neulonut jo kuusi paitaa ja seitsemäs on tulossa. Eikä neulominen näihin seitsemään jää.
– Syytä olisi tehdä enemmän, kun katsoo kaikkia noita olohuoneessa pahvilaatikoissa olevia lankoja, hän nauraa.
Villapaidoilla koronaa vastaan
Messner on seurannut somessa islantilaisneulebuumia ja uskoo, että villitykseen on nyt useampi syy.
– Norjalaisneuleista on ilmestynyt suomennettu teos, jonka ohjeiden mukaan moni varmasti neuloo. Lisäksi korona-aikana monella on enemmän aikaa. Itsekin olen ollut jo vuoden etätöissä, niin työmatkojen vuoksi minulle jää 1,5 tuntia päivässä enemmän aikaa.
Messner myös vakuuttaa, että innostus on pitkälti seurausta siitä, että islantilais- ja norjalaisneuleita on niin helppoa tehdä. Ne neulotaan pyöröpuikoilla yhtenä kappaleena, eikä paitaan tule lainkaan saumoja.
– Varsinkin neulottaessa paksummalla langalla kuutosen puikoilla, paita valmistuu vain muutamassa päivässä, hän sanoo.
Vaikka Messner on jo itsekin tehnyt useamman paidan, on hän somesta huomannut, että innokkaampiakin löytyy.
– Olen ajatellut, että jos jollain on menossa jo paita numero 36, niin mitähän tulevaisuuden arkeologit mahtavatkaan tästä villityksestä miettiä. Samalla kun paitoja on neulottu, on meneillään ollut koronapandemia, niin ajattelevatkohan arkeologit, että virusta vastaan on yritetty suojautua kirjavilla kaarrokevillapaidoilla, Messner nauraa.
Kotimaista villaa ei hyödynnetä
Paimiolaisen kotimaista lankaa myyvän Vuonue-yrityksen Piia Aaltonen on ilahtunut siitä, että islantilaisvillapaitavillityksen myötä myös kotimaisesta lampaanvillasta ollaan nyt kiinnostuneempia kuin aikaisemmin. Pääosin islantilaispaidat neulotaan islantilaisesta langasta, mutta Aaltosen mukaan sen voi hyvin korvata myös pehmeämmällä kotimaisella langalla.
Aaltonen on itsekin huomannut islantilaisneuleiden suosion ja se on näkynyt myös hänen verkkokaupassaan.
– Kaikille jälleenmyyjilleni ei ole riittänyt välillä ollenkaan lankaa myytäväksi, hän kertoo.
Aaltonen kertoo, että Suomessa on tilanne ollut pitkään se, että kotimaista lampaanvillaa ei ole voitu hyödyntää tarpeeksi, vaan osaksi se on mennyt hukkaan suurien käsittelykustannusten vuoksi.
– Kun villaa kuljettaa kehräämöön, niin melkein matkarahoihin menee se, minkä langoista saa, hän kuvaa.
Suuret kotimaiset lankavalmistajat käyttävät siksi pääasiassa tuotteissaan ulkomaisten lampaiden villaa.
Nyt islantilaispaitabuumin myötä myös kotimaista villaa on alettu arvostaa eri tavalla kuin ennen.
– Kyllä tietoisuus kasvaa koko ajan ja moni haluaa suosia kotimaista villaa. Facebookissakin on ryhmiä, joissa neulotaan vain kotimaisista langoista, Aaltonen kuvaa.
