Varsinais-Suomen liitto antoi maanantaina lausuntonsa luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021–2032.
Liikenne 12 -hankkeeksi nimetty liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee kattamaan kaikki henkilö- ja tavaraliikenteen liikennemuodot sekä lisäksi liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet.
Tavoitteena on hahmottaa maanlaajuinen kokonaiskuva valtakunnallisista tarpeista seuraaville 12 vuodelle.
Varsinais-Suomen maakuntahallituksen maanantaina hyväksymässä lausunnossa maakuntaliitto korostaa, että lähtökohtana suunnitelmaa eteenpäin vietäessä tulee olla, että valtio vastaa valtion väylistä ja niiden kustannuksista ja kunnat katu-verkosta.
– Hyötyjä maksaa -mallin laaja soveltaminen ei ole kuntien näkökulmasta kestävä ratkaisu. Mallin soveltaminen ei saa tarkoittaa valtion kustannusten vyöryttämistä kunnille, V-S liitto huomauttaa.
Tunnin juna ja lähijunaliikenne
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteitä konkretisoidaan myöhemmin Väyläviraston 6–8-vuotisessa investointiohjelmassa.
Varsinais-Suomen liitto edellyttää lausunnossaan, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja Väyläviraston investointiohjelman laadinnassa otetaan huomioon Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja Turun seudun MALsopimukseen kirjatut, maakunnassa yhteisesti priorisoidut hankkeet ja tavoitteet.
Raideliikenteen osalta tällaisia kehittämishankkeita ovat Tunnin juna Salo–Espoo-oikoradan ja Turku–Salo-kaksoisraiteen osalta sekä Varsinais-Suomen lähijunaliikenne, joka on oma kehittämishankkeensa.
Maanantaina julkistetulta Varsinais-Suomen kehityshankelistalta puuttuvat raideliikenteen kohdalla muun muassa Turku–Uusikaupunki ja Turku–Toijala -osuuksien raideinvestoinnit sekä ratapihajärjestelyt Turussa.
Näitäkään hankkeita ei kuitenkaan ole kuopattu. Ne tulevat olemaan esillä muun muassa silloin, kun tarkastellaan Varsinais-Suomen mahdollista lähijunaliikennettä.
Myös Turun ratapihahanke ”elää ja etenee”, vakuutti maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva maanantaina.
Kehätie kuntoon myös länsilaidalla
Merkittäviä Varsinais-Suomen liiton listaamia tieliikenteen lähivuosien kehittämiskohteita Varsinais-Suomessa ovat seuraavat hankkeet:
Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillat Paraistenväylällä. Maantie 180 välillä Kurkela–Kuusisto Paraistenväylällä.
E18 Turun kehätie koskien Raision keskustaa ja valtatie 8:n eritasoliittymää. E18 Turun kehätie osuudella Naantali–Raisio.
Salon itäisen ohikulkutien (kantatie 52) kakkosvaihe.
Liedon aseman ja Auran välisen leveäkaistatien nelikaistaistus valtatiellä 9.
Laitilan kierto-eritasoliittymä valtatiellä 8.
Valtatie 10:n ”kääntö” valtatie 9:lle Liedossa. Käännön eli uuden poikittaistien on kaavailtu lähtevän Liedon Yliskulman tienoilta ja päättyvän ysitielle Auran ABC:n paikkeille.
Esimerkiksi Paimion Vistan uutta rautatiealikulkua listalla ei ole. Se ei johdu pelkästään siitä, että hanke on vasta kypsyttelyvaiheessa, vaan myös siitä, että listalle on nostettu vain tärkeimpien pääväylien maakunnallisesti merkittäviä hankkeita.
Kirjalansalmen silta kiireellinen
Valtiolla on mahdollisuus ohjata liikenteen kehittämishankkeisiin myös EU:n elpymisrahoitusta. Suomelle on kanavoitumassa elpymis- ja palautumistukirahoja arvion mukaan 1,9 miljardia euroa.
Varsinais-Suomen maakuntahallitus katsoo, että Paraistenväylään kuuluvan Kirjalansalmen sillan korvausinvestointi olisi käynnistettävissä nopeasti kyseisellä elpymisvälineellä.
Kirjalansalmen siltahanke on kiistatta kiireellinen. Tällä hetkellä tilanne on se, että nopeuksia on alennettu sillalla voimakkaasti, ja samalla raskas liikenne on velvoitettu pitämään sillalla tuntuvia etäisyyksiä muihin raskaan liikenteen ajoneuvoihin.
– Jos silta jouduttaisiin poistamaan käytöstä, ei korvaavaa vaihtoehtoa olisi, muistuttaa Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen .
Koska tilanne on likimain kriittinen, uskoo Virtanen, että ”hanke hoitaa itse itsensä”.
Toisin sanoen: uusi silta toteutetaan ensi tilassa, koska niin on pakko menetellä.
Turun seudulla on vielä melko tuoreessa muistissa entisen Myllysillan yllättävä notkahtaminen. Tuolloin sillan käyttöikä jäi huomattavastikin oletettua lyhyemmäksi.
Siltojen lujuuksien ja mahdollisten vaurioiden tarkastelu on kuitenkin Suomessa säännöllistä. Erityishuomion kohteena ovat käyttöikänsä loppusuoralla olevat sillat.
Ratayhtiöt onkin rajattu pois
Käsillä olevaan valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitelmaluonnokseen sisältyy sellainen erikoisuus, että suunnitelmasta on rajattu pois valtakunnallisesti merkittävät ratayhtiöt, joita edistetään tällä hetkellä pääosin hankeyhtiöiden toimesta.
Ratkaisu kummastuttaa Varsinais-Suomen liittoa:
– Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteena on yli hallituskausien jatkuva toiminta, joten ei ole perusteltua rajata valtakunnan merkittävimpiä raidehankkeita suunnittelun ulkopuolelle, toteaa Varsinais-Suomen liitto lausunnossaan.
– Esimerkiksi Turun Tunnin juna etenee kokonaisuutena rakentamisvalmiuteen saakka suunnittelukauden aikana.
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että hankeyhtiöiden perustaminen uusien nopeiden raideyhteyksien suunnittelua ja toteutusta varten on hyvä käytäntö, jos sillä saadaan hankkeille ulkoista rahoitusta.
– Hankeyhtiöiden käyttö ei saa kuitenkaan johtaa ratojen yksityistämiseen, vaan väylien täytyy pysyä julkisessa omistuksessa, V-S maakuntahallitus katsoo.
