Muun muassa Sauvon some-kanavilla on käyty hyvää keskustelua maaseudun vetovoimasta ja siitä, miten kuntamme saadaan muuttovoittoiseksi. Mitään pikavoittoihin päätyvää yksittäisratkaisua tähän tuskin löytyy. Vähemmälle huomiolle paikallisissa keskusteluissa on jäänyt monipaikkaisuus, joka on huomioitu muuten jopa Sitran megatrendeissä. Pitkälti vapaa-ajan asukkaista muodostuva kausiväestö muuttaakin kuvaa Suomen aluekehityksestä, eikä kaupunkikeskeisyys olekaan sen valossa koko totuus. Mökki on yhä useammalle kakkoskoti, jossa voidaan asustella jo puolet vuodesta. Ongelmana vain on tilastojen kankeus. Niin kauan kuin ihminen voi olla kirjoilla vain yhdessä paikassa, ei monipaikkaisuus näy maaseutumaisten kuntien palvelutuotannossa.
Ketterimmät kunnat ja kaupungit ovat jo iskeneet monipaikkaisuuden mahdollisuuksiin ja sitä myötä etätyöperäisen muuton markkinarakoon. Työnteon mahdollisuuksien turvaaminen on tässä ensisijaista. Erilaiset älyratkaisut, etäpalvelut, työtilat, palvelukeskittymät ja jakamistaloussovellukset lisäävät vetovoimaa entisestään. Vain mielikuvitus on rajana maassa, jossa digitekniikka ja -valmiudet ovat maailman huippua.
Asenteiden ja ajatusmallien muuttaminen, puhumattakaan laeista ja säädöksistä, on usein hankalampaa. Kuinka rohkeita kokeiluja ollaan valmiita tekemään? Voisiko etätyöpalvelut kuulua tulevaisuudessa osaksi kunnan peruspalveluita? Entä voisiko perheille suunnattuja palveluja päivähoidosta kouluihin järjestää myös kausiväestölle?
Tähän potentiaaliseen ja jo olemassa olevaan monipaikkaisten ryhmään panostaminen tuo hyötyä myös kuntalaisille ja kunnalle itselleen, joten sitä ei kannata sivuuttaa. Asukkaiden, mökkiläisten, yritysten ja yhteisöjen aidot tarinat ovat kunnalle parasta ja uskottavinta imagomarkkinointia. Imagoltaan hyvä kunta, joka tarjoaa joustavia palveluja nykyajan vaatimuksiin, vetänee lopulta muuttoliikettäkin puoleensa.
Tapani Levanto
