Tunnetuin on tietenkin akateemikko Alvar Aallon nuorena suunnittelema, tasan 90 vuotta sitten rakenteilla ollut Paimion parantola, joka valmistui 1933. Parantola-alueen kaikki rakennukset ovat Aallon käsialaa lukuun ottamatta 1949 rakennettua Mäntylä- nimistä henkilökunnan asuinkerrostaloa. Viimeisin uudisrakennus alueella on 1961-62 rakennettu ja Ruokolinnan tietä myötäilevä Kyykartano. Vahinko, että parantolan sairaalakäyttö päättyi kesällä 2015.
Viksbergin kartanon vaiheilla on oikea tunnettujen suunnittelijoiden keskittymä. Viksbergin kartanon 1770 valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti C.F. Chröder, joka tunnetaan monien herraskartanoiden, kuten Inkoon Fagervikin, Suomen rokokookauden edustavimmaksi mainitun kartanokokonaisuuden suunnittelijana. Helsingin monumentaalisen keskustan kuuluisa luoja, C.L. Engel on suunnitellut Viksgergin viljamakasiinin 1822, sekä Viksbergiin liittyvän, ministerivaltiosihteeri Rehbinderin pohjamuodoltaan ainutlaatuisen, pyöreän hautakappelin vuonna 1824. Viksbergin omistaneen maanviljelysneuvos Erik Dahlströmin ansiosta kansallisromanttisen kauden eturivin arkkitehteihimme lukeutunut Lars Sonck valikoitui nykyisen, 1929 vihityn Pyhän Jaakobin kirkon suunnittelijaksi. Dahlströmin panos nykyisen kirkon aikaansaamiseksi oli merkittävä.
Turkulainen arkkitehti G.H. Wahlroos on piirtänyt Meltolan kartanon nykyisen 1924 valmistuneen päärakennuksen. Paimion Kansanopiston päärakennuksen suunnitteli 1906 niin ikään turkulainen arkkitehti Aleks Nyström.
Arkkitehdeistä on vielä mainittava Paimion pitkäaikaisen kirkkoherran Johannes Kanteleen poika Olavi, joka teki elämäntyönsä pääasiassa Helsingissä, toimien mm. Rakennushallituksen yliarkkitehtinä vuosina 1975- 85. Paimiossa Kanteleen suunnittelema on esim. Kino, nykyinen Paimion teatteri vuodelta 1955.
1900-luvun alkupuolelta on mainittava pari tuotteliasta rakennusmestaria, Koponen ja Haapala. Rakennusmestari K.H. Koponen oli ratamestari, mutta suunnitteli rakennuksiakin. Koposen tuotannosta on mainittava Tillintupa 1906 sekä Paltta, eli kappalaisen virkatalo vuodelta 1914, sekä Jokelan koulun pihan oikeassa takakulmassa oleva vinkkelirakennus eli Jokelan koulun lisärakennus 1913. Näiden lisäksi Koponen suunnitteli huomattavan määrän yksityisiä rakennuksia.
Rakennusmestari T.E. Haapalan tuotantoa ovat esim. Sukselan koulun (1925) ja Vistan puukoulun (1927) lisäkerrokset, Kalevan kansakoulutalo 1928, Hevonpään alakoulu (Helmilä), sekä Askalan voimalaitos, molemmat 1934.
Varsinais-Suomen vanhemman rakennuskannan inventointia on suoritettu Turun Maakuntamuseon ja Varsinais-Suomen liiton toimesta. Paimiossakin työtä on tehty, mutta ei ainakaan toistaiseksi julkaistu kirjallisessa muodossa.
Arimo Lähdeniitty
Kirjoittaja on laajalti tunnettu ja arvostettu paikallishistorian tuntija.
