Paimion suurimmat viljelijätuet maksettiin Timo Lehtiselle ja hänen Rekottila Oy -yritykselleen. Lehtisen tukipotti oli yhteensä lähes 600 000 euroa, ilmenee Ruokaviraston tiistaina julkaisemista EU-tuista. Suurin osa tuesta on juuri viljelijätukea, mutta Rekottila Oy:lle tuli myös reilu 100 000 euroa rakennetukea.
Lehtisen ja Rekottilan saamat tukimäärä oli samaa suuruusluokkaa myös vuonna 2019.
Lehtisellä on iso sikatila, ja hän viljelee maata.
Paimion suurimpien maatilojen ja maatalousyrittäjien tukipotti pieneni aavistuksen vuoden 2019 määristä, mutta muutokset ovat melko pieniä.
Yli 100 000 euron EU-maataloustukien saajista valtaosa on viljelijätukea.
Sauvon suurimmat maataloustuet sai tuttuun tapaan Salmensuun tila Oy. Tilalle maksettiin viljelijätukia lähes 500 000 euroa.
Luomutuotannossa olevalla tilalla on noin 160 emolehmää, joita voi kesäisin nähdä laiduntamassa myös Sauvon ulkopuolella. Tilan omistavat Antti, Mari ja Tero Toivonen.
Salmensuun tila on monille tuttu lihapuodista, jossa myydään tilan omia tuotteita.
Salmensuun tilan tukimäärä on selvästi pienempi kuin vuosi sitten, jolloin tukimäärä oli noin 850 000 euroa. Sauvon muiden isojen tilojen tukisummat ovat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Lihanautatilat nousevat yleensä korkealle viljelijätukilistalla. Tähän on pääasiassa kaksi syytä: eläinten lukumäärä ja se, että lihasta saatava markkinahinta ei vastaa tuotantokustannuksia.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2020. Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 40 prosenttia, kertoo Ruokavirasto.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.
Suurin tuensaaja Suomessa oli viime vuonna Luonnonvarakeskus (Luke), joka sai yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Tukipotista 2,6 miljoonan euroa on hanketukea ja 900 000 euroa viljelijätukea.
Eniten viljelijätukea sai karkkilalainen luomuviljelijä Niko Ahlqvist 1,3 miljoonan euron tukipotilla. Hän on ollut listan kärjessä aikaisempinakin vuosina. Ahlqvistilla on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan viljeltyä peltoa noin 1 500 hehtaaria.
Suomen kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joita maksettiin yhteensä 1,74 miljardia euroa.
– Ilman viljelijätukia kotimainen ruoantuotanto ei olisi Suomen oloissa mahdollista nykyisessä laajuudessa. Viljelijätuilla turvataan kotimainen ruoantuotanto ja kohtuuhintaiset elintarvikkeet kuluttajille. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 70 prosenttia Suomessa syödystä ruoasta on kotimaista, kertoo Ruokavirasto tiedotteessaan.
Viljelijätuilla pyritään myös edistämään kestävää kotieläintuotantoa ja ympäristöä huomioivaa viljelyä. Suomalaisista maatiloista 84 prosenttia saa ympäristökorvausta, jonka ehtona on, että tilat tekevät suunnitelmallisia ympäristö- ja vesiensuojelutoimia.
Yli puolet kotieläintiloista saa eläinten hyvinvointikorvausta toimista, joilla taataan tuotantoeläimille lainsäädännön vaatimuksia paremmat oltavat. Maatiloista 40 prosenttia on kehittänyt toimintaansa tilaamalla neuvontaa esimerkiksi kilpailukyvyn parantamisesta, eläinten hyvinvoinnista tai ilmasto- ja ympäristötoimista.
ENITEN maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin viime vuonna Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.
Vaikka viljelijätuet muodostavat valtaosan viime vuonna maksetusta maatalouden ja maaseudun rahoituksesta, kahden miljardin euron summa sisältää myös esimerkiksi maaseudun yritysten ja yhteisöjen investointeja, kyläkauppatukea, tuottajaorganisaatiotukea, erilaisia koulutus- ja kehittämishankkeita sekä rahoitusta maidon ja hedelmien jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa.
Viime vuonna sekä maatilojen että muiden maaseudun yritysten investointeihin maksettiin rahoitusta yhteensä noin 170 miljoonaa euroa, josta noin 71 prosenttia oli maatalouden investointeja ja 29 prosenttia muiden maaseudun yritysten investointeja. Pelkästään viime vuonna maksetulla rahoituksella on saatu aikaan yhteensä noin 510 miljoonan euron investoinnit suomalaisyrityksissä, kertoo Ruokavirasto.
Maataloustuet
- Rahoituspäätökset tehdään pääasiassa kunnissa ja Ely-keskuksissa.
- Ruokavirasto maksaa tuet kuntien ja Ely-keskusten päätösten mukaisesti.
- Markkinatuet, kuten koulumaito- ja hedelmätuet, myöntää Ruokavirasto.
- Rahoitusta saivat viime vuonna muun muassa viljelijät, yhdistykset, yritykset, kunnat, järjestöt, kauppa ja teollisuus, neuvontaorganisaatiot sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot.
- Tuensaajia vuonna 2020 oli yhteensä 57 885.
- Tuensaajista noin 88 prosenttia on maatiloja.
- Lähde: Ruokavirasto.
