PÄÄKIRJOITUS Koulutusvalintoja

0

Toisen asteen oppilaitosten yhteishaku päättyi viikko sitten. Hakijamäärät sekä lukio- että ammatillisiin koulutukseen kasvoivat, mihin syynä on tänä vuonna käyttöön otettu laajennettu oppivelvollisuus. Laajennettu oppivelvollisuus koskee ensimmäisen kerran tämän kevään yhdeksäsluokkalaisia ja tarkoittaa sitä, että heidän oppivelvollisuutensa päättyy vasta kun he ovat suorittaneet toisen asteen koulutuksen tai sitä ennen täyttäneet 18 vuotta.

Paimiossa ja Sauvossa lukio on selvästi suositumpi koulutusvaihtoehto ammatilliseen koulutukseen verrattuna, ja noin 60 prosenttia ikäluokasta hakeutuu ensisijaisesti lukioon. Lukiokoulutuksen suosio on koko Suomessa ollut koko ajan hivenen kasvussa ja yhdeksäsluokkalaisista hieman yli puolet hakeutuu lukioihin.

Myös meillä on tänä keväänä pähkäilty hakuvalintojen kanssa, kun esikoiseni on päättämässä yhdeksättä luokkaa. Koska hänelle on pitkään ollut selvää, että valinta on lukio, on hakeminen ollut melko kivutonta. Lukio onkin pitkään ollut paitsi väylä korkeakouluopintoihin, myös kätevä kolmen tai neljän vuoden mittainen jatkoaika miettiä sitä, mille alalle haluaa tulevaisuudessa suuntautua.

Niille, jotka hakevat ammatilliselle puolelle, on monelle hakeminen varmasti paljon hankalampaa; pitäisihän vasta 15-vuotiaan osata päättää loppuelämänsä ammatti. Paitsi ettei onneksi tarvitse. Harvassa ovat nykyisin ihmiset, jotka ovat peruskoulusta lähtiessään tienneet tulevan ammattinsa, suorittaneet siihen tarvittavan koulutuksen ja päätyneet työskentelemään ammatissa kokonaisen työuransa. Sen sijaan tavallisempaa on, että elämän varrelle mahtuu useampi koulutus, työpaikka ja ammattikin.

Onneksi kouluttautumisessa ei ole vääriä valintoja. Jos valitsemiensa opintojen varrella huomaakin, ettei ala tunnu itselle sopivalta, voi aina vaihtaa alaa. Ja vaikka päätyisikin suorittamaan opinnot loppuun itselle tuntuvalla ”väärällä alalla”, voi mistä tahansa opiskelusta olla elämän varrella hyötyä, vaikka juuri siitä opintoalasta ei suoranaisesti ammattia itselle löytyisikään. Sitä paitsi useihin ammatteihin voi päätyä, vaikka olisi alun perin opiskellut jotain aivan muuta. Tunnen esimerkiksi eräänkin englantia opiskelleen pakohuoneyrittäjän, sosiaalipolitiikkaa opiskelleen konservaattorin – ja taidehistoriaa opiskelleen paikallislehden toimittajan.

Jaana Pakarinen