Vappumme syntyi 700-luvun Englannissa. Tästä varakkaasta katolisesta perheestä haluttiin lähteä lähetystyöhön. Kohteena oli pakanallisena vielä pidetty Saksa. Perheen tytölle ainoa tie lukeneiden oppiin oli luostari, jonne Valpurimme kotimaassaan sitten laitettiin 10-vuotiaana saamaan sydämen ja pään sivistystä.
Wappu tarvitsi opin tiellään mahdollistajia. Valpurin enona pidetty ”Saksan kirkon apostoli” Bonifacius hyväksyi naiset mukaan lähetystyöhön. Hän otti Valpurin avustajakseen. Tämä ei ollut noihin aikoihin lainkaan itsestään selvää. Naisluostarissa vietetyn 13 vuoden jälkeen Valburgamme lähetettiin lopulta johtamaan Saksassa lähetystyön keskuksena toimivaa yhteisluostaria. Hän kehitti sairaanhoitoa ja toimi yleisesti kulttuurin sekä tyttöjen koulutuksen hyväksi. Häntä on pidetty Englannin että Saksanmaan ensimmäisenä naispuolisena kirjailijana.
Itse luostari lakkasi olemasta merkittävän Valpurin kuoltua, mutta pyhimyslegendat elivät ja jättivät Vapun nimen saksalaiseen pyhimyskalenteriin. Saksalainen nimikalenteri rantautui muutaman sadan vuoden päästä Suomeen oman koululaitoksemme rakentajapappien mukana.
Wappu on ilon ja työn saavutusten juhla. Lasten tasa-arvoinen koulutus maailmalla on edelleen ratkaisevaa yhteiskuntien työn tuloksille, kansojen terveydelle ja koko luontomme tulevaisuudelle. Tämä uskoa ja toivoa täynnä ollut Wappu haastaa meitä ja maailmaa nyt isommin kuin ehkä koskaan.
Merja Hermonen
Kirjoittaja sanoo olevansa Piikkiön pappi.
