Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuun lopulla hallituksen esityksen jätelain muuttamiseksi. Asian eduskuntakäsittely alkaa lähiaikoina.
Peimarin kunnissa uuden jätelain eniten huomiota kerännyt osa-alue on jätteenkuljetus.
Jo uuden jätelain valmisteluvaiheen pohjalta oli odotettavissa, että ehdotus uudeksi jätelaiksi siirtää jätteenkuljetukseen liittyvää päästövaltaa kiinteistöiltä kunnille ja kuntayhtymille. Kysymys on ollut lähinnä siitä, että miten ja missä laajuudessa.
Nyt näyttää siltä, että varsin huomattavassa laajuudessa.
Maaseudulla on ollut pelkona, että jätteenkuljetuksessa ison kokoluokan yritykset valtaavat kilpailutuksessa alaa ja että pienet muutaman auton yritykset tulevat jyrätyiksi.
Lakiehdotuksessa lähdetään kuitenkin siitä, että hankinnat on kilpailutettava osiin pilkottuina ja toteutettava niin, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi.
Kyseisellä mallilla pyritään turvaamaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia menestyä urakkakilpailuissa.
Laki määrää,
miten marssitaanYhtenä keskeisenä muutoksena hallituksen tuoreeseen esitykseen sisältyy siis se, että kuntien on järjestettävä keskitetysti erilliskerättävien jätteiden kuljetus.
Toisin sanoen: kunta kilpailuttaisi ja järjestäisi biojätteen, pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä eteenpäin. Kiinteistönhaltijoiden päätösvalta kyseisten jakeiden kuljetuksien kohdalla päättyisi maanlaajuisesti.
Kiinteiden jätteiden osalta kiinteistönhaltijoiden itsensä järjestettäväksi jäisi käytännössä vain polttokelpoinen jäte. Eli ei paljon mitään.
Kunta voisi kuitenkin edelleen päättää – laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä – että kiinteistön haltija järjestää saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa.
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta ehti vastikään päättää tiukan 8–7 äänestyksen jälkeen, että 11 varsinaissuomalaisen kunnan – mukaan lukien Paimio, Sauvo ja Kaarina – kiinteiden jätteiden kuljettamisessa pysytään nykyisessä kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.
Mikäli uusi jätelaki toteutuu hallituksen tuoreen esityksen mukaisena, ei Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan äskettäin päättämä kuljetus-sapluuna tule olemaan pitkäikäinen.
Muutoksia kolmen
vuoden kuluessaLakiehdotukseen sisältyy, että kunnan tulee kilpailuttaa pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetukset viimeistään kahden vuoden kuluttua ja biojätteen kuljetukset viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta.
Hallitus katsoo, että erityisesti biojätteen kierrätystä on lisättävä merkittävästi. Tarkoituksena on, että biojätteen erilliskeräys käynnistyisi kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022.
Lisäksi biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024.
Pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys alkaisi viimeistään heinäkuussa 2023. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaisi viimeistään vuoden 2023 alusta.
Kiertotalous
on päivän sanaHallituksen kanta on, että vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia.
Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua, sillä kierrätysaste on ollut viime vuosina 41–43 prosenttia.
Yksi uuden jätelain järeimmistä kulmakivistä onkin kiertotalouden voimakas edistäminen. Hallituksen näkemys on, että tehokas erilliskeräys on välttämätön edellytys kierrätysasteen nostamiselle.
Erilliskerättyä jätettä ei enää saisi viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi.
