Pölyttäjien ahdinkoon herättiin 2000-luvun alkupuolella, kun CCD-ilmiö (colony collapse disorder) levisi ympäri Pohjois-Amerikkaa ja Eurooppaa. Tarhamehiläisten pesät jäivät autioiksi, ja huoli pölyttäjistä kasvoi. Ihmisten toiminta haittaa monelta kantilta pölyttäjien elämää. Esimerkiksi torjunta-aineet, vieraslajit ja ilmastonmuutos horjuttavat pölyttäjäpopulaatioita. Tuttu tarhamehiläinen, joka elää yhdyskunnissa ja tuottaa hunajaa, tuo myös mukanaan haasteita. Ne saattavat syrjäyttää erakkomehiläispopulaatioita tai levittää niihin tauteja. Suomessa esiintyvistä noin 230:stä mehiläislajista yli 80 % kuuluu erakkomehiläisiin.
Mitä pörriäisten hyväksi voidaan tehdä? Suurimmat muutokset ovat laajoja, valtakunnallisia tai kansainvälisiä uudistuksia esimerkiksi maataloudessa ja maankäytössä. Yksittäinen ihminenkin voi toimia pölyttäjien hyväksi. Pesimisessä avustavan hyönteishotellin voi rakentaa itse tai ostaa valmiina. Tilan määrästä riippuen voi pölyttäjille istuttaa sopivia kukkia ruukkuun tai pihalle mielellään niin, että jokin laji on kukassa koko pölytyskauden. Jos tilaa on käytettävissärunsaasti, voi perustaa jopa pienen niittykaistaleen, jossa on monipuolisesti kukkia.
Kesähelteellä janoiset pörriäiset saattavat hukkua esimerkiksi vesisaaveihin, joten matalasta, pikkukivillä täytetystä juoma-astiasta voi olla apua. Pölyttäjät pitävät yllä elämää – pidetään niistä huolta!
Aada Sevón
Kirjoittaja on lukiolainen, jonka intohimona on ympäristön ja luonnon hyvinvointi. Kuvassa itse rakennettu hyönteishotelli.
