Epävakainen sää viljelijöiden riesana

0
Kati Suominen arvioi, että vanhoista taimista mansikkaa saadaan kesäkuun lopulla. Uusia taimia ei ole voitu istuttaa vielä lainkaan, kun maa on niin märkää.

PAIMIO, SAUVO, KAARINA

Viimeaikaiset sateet ovat pysäyttäneet kevätkylvöt. Pellot ovat märkiä ja niiden kuivamiseen tarvittaisiin kunnon poutajakso. Epävakaista säistä kärsivät niin viljan kuin mansikan viljelijätkin.

Avomaan mansikkaa tuottavalla Saaren marjatilalla Paimiossa pellot ovat sen verran märkiä, että uusien mansikkamaiden perustaminen on mahdotonta.

– Emme pääse levittämään mansikkamuoveja, koska maata ei ole voinut jyrsiä. Maan pitäisi olla jyrsittäessä lähes rutikuivaa, vielä kuivempaa kuin muita kylvötoimia tehdessä. Kuivumiseen tarvittaisiin vähintään viikon, mieluummin kahden viikon mittainen poutajakso, Kati Suominen toteaa.

– Normaalisti olemme päässeet istuttamaan toukokuun 20. päivän jälkeen, mutta nyt joudumme vielä odottelemaan ehkä parikin viikkoa eteenpäin. Säitä on kuitenkin turha murehtia liikaa, koska niihin ei voi itse vaikuttaa.

Suominen kertoo, että avomaan mansikalla on 3–4 vuoden kierto, ja mansikan pääsato saadaan vanhoista taimista näillä näkymin kesäkuun lopulla. Nyt uusia taimia pitäisi istuttaa noin kolmannekselle mansikan viljelyalasta.

Jonkin verran haastetta tänä vuonna tuo myös koronatilanne. Vilkkaimman satokauden ajaksi tilalle pitäisi tulla reilut sata ukrainalaista kausityöntekijää.

– Maa- ja metsätalousministeriö on antanut todella tiukat testaus- ja karanteenivaatimukset. Myös meidän on pitänyt suunnitella heidän saapumisensa, asumisensa ja työntekonsa todella tarkasti, jotta he pysyisivät terveinä, mikä on tietysti meidän kaikkien etu, Suominen kuvailee.

Jäävätkö kevätviljat kylvämättä?



Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020:n tilaneuvoja, halikkolainen agrologi Olli-Pekka Ruponen sanoo, että viljelijöiden tilanne tällä seudulla näyttää tosi huonolta.

– Arviolta vain 20 prosenttia kevätkylvöistä on saatu tehtyä. Pari viikkoa sitten moni päätti panna pillit pussiin toistaiseksi, kun maa oli siinä kunnossa, ettei kunnollista kylvöä saisi tehtyä.

– Erityisen poikkeukselliseksi tilanteen tekee se, ettei näköpiirissäkään ole sellaista säätä, että kylvöt saataisiin tehtyä kunnialla loppuun saakka. Tarvittaisiin ainakin kolme perättäistä poutapäivää, jotta päästäisiin jatkamaan viljan kylvöjä, Ruponen arvioi.

Tilanne kuitenkin vaihtelee alueellisesti. Ruposen mukaan esimerkiksi Sauvossa kylvöt ovat pidemmällä kuin Paimiossa. Hänen tiedossaan ei kuitenkaan ole yhtään suurta tilaa, joka olisi saanut kevätkylvöt kokonaan päätökseen.

– Pahin alue Lounais-Suomessa näyttäisi olevan Ykköstien tuntumassa Turusta Lohjalle saakka. Koko Suomea ajatellen hankalinta on Rauma–Porvoo-linjan eteläpuolella.

Jos epävakaiset säät jatkuvat pitkään, Ruposen mukaan edessä voi olla kylvämättä jättäminen tai kasvilajien vaihto.

– Mahdollista on, että osa kasvattaa esimerkiksi rypsin tai kuminan viljelyalaa, koska niitä voidaan kylvää myöhään. Osa ehkä harkitsee vaihtamista viherlannoitusnurmeen, syysviljaan tai -rapsiin. Kasvilajin vaihtaminen on kuitenkin taloudellisesti raskasta viljelijälle.

– Tilanne on siinäkin mielessä ikävä, kun viljojen hinnat ovat nousseet ja monella olisi nyt motivaatiota viljellä niitä.