”Toivon, että naiset näkisivät itsensä arvokkaina niin kuin minä näen heidät”

0
Pauliina Tähkäpään asiakkaina käy tavallisia naisia. Myös miehiltä on tullut kyselyjä, mutta Tähkäpää kuvaa pelkästään naisia. – Koen, että minulla ei ole kuvaajana samalla tavalla annettavaa miehille kuin naisille.

Sauvo

Kameran edessä istuu nainen yllään pitsiset alusvaatteet. Seitsemän vuoden ajan hän on yrittänyt tulla raskaaksi turhaan. Oma keho on tuottanut toistuvasti pettymyksen ja saanut naisen vihaamaan peilikuvaansa.

Sauvossa asuva valokuvaaja Pauliina Tähkäpää , 32, on erikoistunut boudoir-kuvauksiin. Boudoir eli buduaari tarkoittaa yksityistä huonetta tai salonkia, jossa nainen pukeutuu. Kuvauksissa tavalliset naiset astuvat kameran eteen vähissä vaatteissa tai alusvaatteisillaan.

Tähkäpään ensimmäiset boudoir-kuvaukset olivat oikeastaan huomenlahjakuvauksia. Morsiamet halusivat antaa itsestään kauniin ja seksikkään kuvan lahjaksi puolisolle.

– Minua hieman tökki huomenlahjakuvasten ajatusmaailma. Kuvauksissa keskityttiin niihin piirteisiin ja vartalon osiin, joista puoliso pitää. Plussaa on, jos joku toinenkin saa nauttia kuvista, mutta haluan, että kuvani ovat ensisijaisesti naisia itseään varten.

Runsas vuosi sitten Tähkäpää päätti keskittyä tekemään pelkästään boudoir-kuvauksia. Yhdessä brändisuunnittelija Michaela Eggerin kanssa hän loi Womankind -sivuston ja brändin. Satsaus kannatti, sillä tällä hetkellä Tähkäpään ensimmäiset vapaat kuvausajat löytyvät lokakuulta.

– Se kuulostaa hienolta, mutta tähän pisteeseen pääseminen on vaatinut älyttömästi töitä. Olen somettanut ja markkinoinut itseäni ja rämpinyt räntäsateessa Levin tunturilla kuvaamassa ilmaiseksi, Liedosta alun perin lähtöisin oleva Tähkäpää kertoo.

Jokainen vartalo

 

on kaunis

Tähkäpään asiakkaat ovat tavallisia naisia. Nuoria, vanhoja, vatsamakkaroilla ja ilman. Jotkut haluavat ottaa itsestään kuvan muistoksi, mutta syynä kuvaukseen tulemiselle voi olla myös kehopettymys, kuten keskenmenot.

–  Joillakin on takanaan iso elämänmuutos: ero, leikkaus tai onnettomuus. Naiset haluavat nähdä itsensä jonkun toisen silmin.

Tähkäpään on helppo samaistua kuvattaviin, sillä hän kamppaili vuosia oman epävarmuutensa kanssa.

– Media ruokkii kuvaa laihoista ja kauniista naisista, joilla on täydellisen sileä iho. Kuljin nuorena kesät toppapalttoossa, koska koin olevani vääränlainen ja häpesin sitä, miltä näytin. Yksi syy Womankindin perustamiselle oli, että haluan näyttää itselleni ja muille naisille aitoa kauneutta.

Tähkäpää ei silottele kuvista ryppyjä tai arpia, vaan haluaa osoittaa, että jokainen on kaunis ja upea juuri sellaisena kuin on.

– Koen, ettei minulla ole oikeutta parannella kenenkään vartaloa. Se sotisi ideologiaani vastaan. Toivoisin, että kuvattavani voisivat nähdä itsensä arvokkaina, niin kuin muut heidät näkevät.

Omaksi iloksi

 

vai olohuoneen seinälle?

Tähkäpään boudoir-kuvaukset alkavat yleensä samppanjan maistelulla ja kestävät kahdesta kolmeen tuntia. Ennen kuvauksia Tähkäpää soittaa asiakkaalle suunnittelupuhelun ja kyselee, mistä tämä erityisesti pitää itsessään. Kuvauksissa hän korostaa niitä puolia.

– Painotan asiakkailleni, ettei heidän tarvitse osata kameran edessä mitään. Minä kyllä ohjeistan ja opastan koko ajan. Osa kuvattavista haluaa pitää esimerkiksi neuleen tai kauluspaidan päällä, ja se on ihan ok. Kuvaustilanne on todella henkilökohtainen ja herkkä, enkä koe, että olisi hyödyllistä puskea ketään siinä tilanteessa eteenpäin.

Kuvat nähdessään iso osa asiakkaista hätkähtää, että olenko tuossa tosiaan minä. Osa asiakkaista kokee kuvauksen vahvistavana kokemuksena ja haluaa tulla kameran eteen uudestaan. Eräs nainen on tulossa Tähkäpään kuvattavaksi ensi kesänä neljättä kertaa.

– On ihanaa, jos ihmiset pystyvät kuvieni ansioista näkemään itsensä uudella tavalla.

Mitä käyttöä boudoir-kuville on kuvausten jälkeen? Voiko herkän alusvaatekuvan ripustaa olohuoneen seinälle tai kehtaako kuvia esitellä sosiaalisessa mediassa?

Tähkäpään mielestä on sääli, jos kauniita kuvia ei ikinä uskalla näyttää kenellekään. Jokaisella on oikeus nauttia kehostaan ja ilmentää itseään juuri sillä tavalla, mikä tuntuu hyvältä. Kuvan perusteella ei voi hänen mukaansa tehdä johtopäätöksiä siitä, onko joku hyvä äiti tai pätevä työssään.

– Minusta on tosi surullista, että naisten pitää edes miettiä tuollaista. Useimpien mielestä on ihan ok kävellä bikineissä uimarannalla. Miten bikinikuvan julkaiseminen eroaa siitä?