PÄÄKIRJOITUS Äänesi voi ratkaista

0

Tiesittekö, että matalampituloiset naapurustot ovat kunnanvaltuustoissa aliedustettuja? Ja että jos kunnanvaltuustoon tulee valituksi ehdokas, joka asuu lähellä koulua, puolittuu koulun sulkemisen todennäköisyys kahdestakymmenestä prosentista kymmeneen prosenttiin.

Entä osasitteko arvata, että kuntapoliitikon kokemusta arvostetaan enemmän puolueiden kunnallisjärjestöissä kuin äänestäjien keskuudessa?

Suurin osa äänestäjistä tiennee ainakin sen, että yksikin ääni voi vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Suomen vaalijärjestelmässä tulee säännöllisesti tasapelejä niin puolueiden välillä kuin sisälläkin.

Nämä Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen tiedotteesta poimitut esimerkit kertovat muun muassa sen, että yksittäiselläkin kuntapoliitikolla on valtaa hyppysissään.

Kyseisessä tiedotteessa tarkastellaan myös julkisen sektorin työntekijöiden poliittista osallistumista. Ari Hyytisen ja muutaman muun tutkijan raportti kuntatyöntekijöistä kunnallispolitiikassa (2018) kertoo, että julkisen sektorin työntekijöiden poliittinen edustus kasvattaa julkisia menoja.

Kyseinen kasvu tapahtuu erityisesti työntekijän/valtuutetun omalla sektorilla. Esimerkiksi terveydenhuollon alan valtuutetut kasvattavat terveydenhuollon menoja.

Tätä havaintoa ei kuitenkaan voi tulkita niin, että julkisen sektorin työntekijöiden poliittinen edustus olisi huono asia. Kuntatyöntekijä-valtuutetuilla on usein luotettavaa ja tuoretta tietoa julkisen sektorin toiminnasta, jolloin he kykenevät tehokkaasti vaikuttamaan päätösten muovautumiseen.

Suomalaisesta näkövinkkelistä katsottuna saattaa tuntua jopa oudolta, että monet maat ovat kieltäneet julkisen sektorin työntekijöitä asettumasta ehdokkaiksi vaaleihin tai rajoittaneet heidän päätäntävaltaansa muilla tavoin.

Mutta toki rajoituksia on Suomessakin. Muun muassa kuntien toimialajohtajat on rajattu ehdokkuuden ulkopuolelle. Sivistysjohtajalla ei ole pääsyä ehdokaslistalle toisin kuin esimerkiksi opettajilla ja rehtoreilla.

Moni maa on päätynyt kieltämään myös vaaliliitot kokonaan. Niiden on epäilty vääristävän vaalitulosta. Suomalaistutkimuksen (Hortala-Vallve ym.) tulokset antavat kuitenkin osviittaa päinvastaisesta: vaaliliitot ovat pikemminkin keino saada äänestäjäkunnan mielipiteitä laajasti esille päätöksenteossa.

Nyt voikin lähteä virkein mielin äänestämään. Kuntavaalien ennakkoäänestysaikaa on vielä jonkin verran jäljellä. Ennakkoäänestys päättyy tänään tiistaina 8. kesäkuuta, kun äänestyspaikat sulkeutuvat. Varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntai.

PERTTU HEMMINKI