Uskaltaisinko yrittää kuvailla miltä kesä juuri nyt näyttää?
Jokaisen kesä on erilainen, yleensä omanlainen ja niin kuuluukin tietenkin olla. Kun viimeistelemme tämän kesän kesälehteä, niin tuossa toimiston ulkopuolella jäätelökioskin vieressä pikkutytön jäätelö on levinnyt hiukan poskille. Se hymyilyttää. Ei kaiken tarvitse olla tiptop, vaan ihan simppeliä ja sinnepäin: jätskit ja aurinko paistaa.
Omaan kesääni olennaisesti kuuluvia asioita tuli vastaan keskiviikkoiltana. Vasta leikatun nurmen tuoksuun sekoittui syreenin tuoksu. Kauempana Peimarilla menneen veneen aallot lompsahtelivat laiskasti laituria vasten, ja merelle Paraisten suuntaan katsoessa ilma ihan läikkyi lämpöä. Vain linnut lauloivat. Saunaa ei paljon tarvinnut lämmittää. Ja merivesi oli lämminnyt niin, että siinä saattoi todella uida.
Pesin paljua norkoista ja siitepölyistä. Jos vaikka lapsenlapset haluavat tulla viikonlopulla paljuilemaan. Paljussa on lämmin pulikoida, vaikka sää viilenisikin.
Aina touko-kesäkuun taitteessa, muutaman viikon aikana, kun kevät kääntyy kesäksi, mieli virkistyy ja tulee tarve suunnitella, mitä kesällä tekisi. Minun ”listalleni” on kohonnut jo parikin teatteria, veneilyretki, ehkäpä pienet festarit ja ystäviä. Varmasti moni muukin odottaa kovasti sitä, että on aikaa hengähtää töistä.
Kesä on nyt. Ja on sitä kyllä kaivattukin. Koronan varjo on väistymässä ja monet tapahtumat ja toiminnot vapautumassa – usko kasvaa siihen, että tästähän selvitään. Pääsemme tapaamaan toisiamme koko ajan vapaammin. Harrastamaan, retkeilemään, leireilemään, lomailemaan ja juhlimaankin. Vaikka varovaisuus pitää olla mielessä, niin tämän synkeän ajan jälkeen kaikki tällaiset tavalliset asiat ovat todennäköisesti aiempaa tärkeämpiä. Niin on hyvä, sillä tätä toimeliaisuutta tarvitaankin. Siitä saa potkua ja voimaa koko seutukunta.
Yksi juttu kuitenkin vielä ennen heittäytymistä kesään: käythän äänestämässä sunnuntaina, jos et ole sitä vielä tehnyt.
Nyt valitaan paikallisten ihmisten joukosta heidät, jotka päättävät meille läheisistä asioista: lähipalveluiden tuottamisesta, teiden kunnosta, tai siitä minne kaavoitetaan asuntoja.
Älä anna sen hämätä, ainakaan liikaa, että valtakunnan tasolla kiistellään puoluejohtajien johdolla sotesta ja maakuntaveroista ja monista muista sellaisista asioista, joista nämä sunnuntaina valittavat valtuutettumme eivät pääse missään kohden päättämään. Totta toki on, että nämä vaalit ovat jonkinlainen suuntima siihen, millainen politiikka valtakunnan tasolla saa kannatusta, mutta äänestäminen on myös tapa osoittaa kiinnostusta yhteisiä ja omaa elämää koskevia paikallisia asioita kohtaan.
Se ei ole ihan vähäinen syy, eihän?
Taina Tukia
