Paimion kuntavaalitulos kiteytetysti:
Perussuomalaiset nelinkertaisti paikkamääränsä (+3), mutta jää silti pienten puolueiden kastiin.
Kokoomus vahvisti asemaansa Paimion suurimpana puolueena ottamalla yhden lisäpaikan
Vasemmistopuolueet menettivät Paimiossa yhteensä kolme valtuustopaikkaa (vas -2, SDP -1), joten näköpiirissä on entistä oikeistolaisempaa politiikkaa.
Kolmas selkeä häviäjä Paimiossa on kristillisdemokraatit, jonka kannatus putosi 4,2 prosenttiin. Seurauksena toisen valtuustopaikan menetys.
Keskusta menetti ääniä, ja vihreät sai niitä hieman lisää, mutta kumpikin ryhmä säilytti paikkalukunsa.
Uuden valtuuston paikkajakauma on: kokoomus 10, keskusta 8, SDP 7, perussuomalaiset 4, vihreät 3, vasemmistoliito 2 ja kristillisdemokraatit 1.
Valtakunnantason hallitus-oppositio -asetelma on havaittavissa Paimion vaalituloksessa, mutta vain joiltakin osin. Lähinnä siten, että kokoomus ja perussuomalaiset olivat voittoisia, kun taas vasemmistoryhmät menettivät kannatusta ja paikkoja.
Vaalitulokseen voivat olla Paimiossa perustellusti tyytyväisiä kokoomus ja perussuomalaiset. Murheeseen ei ole aihetta myöskään keskustalla ja vihreillä.
SDP:llä on pienen itsetutkiskelun paikka. Vasemmistoliitolla ja kristillisdemokraateilla on aihetta enempäänkin huoleen.
Kolme suurta ovat Paimiossa yhä kokoomus, keskusta ja SDP. Näillä puolueilla on jatkossakin yhteensä 25 valtuutettua. Neljällä muulla ryhmällä yhteensä vain 10.
Kokoomus–keskusta -akseli vahvistunee
Paimion kuntavaalitulos merkitsee suurella todennäköisyydellä muun muassa seuraavaa:
Kolmelle suurimmalle puolueelle kertyy hallituspaikkoja saman verran kuin päättyvälläkin vaalikaudella. Eli kokoomukselle kolme ja keskustalle sekä SDP:lle kummallekin kaksi.
Vaalimatematiikan perusteella myös perussuomalaiset saa paikan Paimio kaupunginhallituksessa. Tähän asti PS-ryhmä on ollut hallitustyön ulkopuolella.
Vihreät säilyttää hallituspaikkansa.
Jäljelle jää vielä yksi paikka, mikäli Paimion kaupunginhallitus jatkaa 10-jäsenisenä. Kyseisen paikan täyttämisessä saattaa olla jonkin verran päänvaivaa, sillä selvästi alle kymmenen prosentin ääniosuudella vaalimatematiikka ei takaa Paimiossa automaattisesti hallituspaikkaa.
Todennäköisin vaihtoehto on kuitenkin, että viimeisen hallituspaikan saa kannatustaan huomattavasti Paimiossa menettänyt vasemmistoliitto.
Jos niin käy, jää kristillisdemokraatit – joka vasemmistoliiton tavoin menetti Paimiossa huomattavasti ääniä – alle viiden prosentin ääniosuudellaan kokonaan vaille hallituspaikkaa. Eli kokee saman kohtalon kuin perussuomalaiset päättyvällä vaalikaudella.
Toisaalta kokoomuksella ja keskustalla saattaa olla sympatioita kristillisdemokraatteja kohtaan, sillä päättyvällä vaalikaudella monien kokoomuksella ja keskustalle mieluisten päätösten läpiviemiseksi on tarvittu, ja myös saatu, kristillisdemokraattien tuki.
Mutta matematiikka on yhtä kaikki armotonta.
Kokoomuksen ja keskustan yhteistyö tiivistynee Paimiossa entisestäänkin. Mainitut kaksi ryhmää kykenevät vastaisuudessa viemään kaupunginvaltuustossa läpi asioita ilman yhdenkään muun puolueen tukea. Tähän asti on tarvittu ainakin yksi ääni myös muualta.
Kaupunginhallitukseen kokoomus ja keskusta eivät saa kahdestaan enemmistöä, mutta kuitenkin puolet hallituspaikoista. Ja kun hallituksen puheenjohtajuus tulee todennäköisesti kokoomukselle tai keskustalle, voittaa kokoomus-keskusta -akseli äänestykset myös 5–5 tasatilanteessa. Edellyttäen tietenkin, että kyseisissä valtapuolueissa ollaan asiasta yksimielisiä.
Kuntavaalien paimiolainen ääniharava Markus Kaarlela (kok.) on vahva ehdokas kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Oletuksena on, että vaalit voittanut kokoomus haluaa mieluummin hallituksen kuin valtuuston puheenjohtajuuden.
Valtuuston puheenjohtajuutta povataan tuoreeltaan keskustalle, joka on yhä Paimion toiseksi suurin puolue.
