Sote-uudistus näyttää toteutuvan -mikä siis muuttuu?

0
Palvelut pysynevät pääterveysasemalla Paimiossa, mutta itse kiinteistön hallinta onkin jo toinen juttu. Viime aikoina moni on kiinnittänyt huomiota pysäköintialueen ahtauteen, mutta lie epätodennäköistä, että kuntayhtymä lähtisi sitä enää remontoimaan.

PAIMIO,SAUVO

Vuosia valmisteltu sote-uudistus eteni eduskuntakäsittelyyn ja sen ennakoidaan menevän läpi. Sen myötä maahan on syntymässä 21 hyvinvointialuetta ja viisi yhteistyöaluetta, joiden vastuulle siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen vuoden 2023 alusta.

Sote-uudistusta on perusteltu sillä, että näin voidaan taata, että tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne pystyy vastaamaan väestön tarpeisiin yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti riippumatta asuinpaikasta ja palvelujen tarpeista. Myös pelastustoimi siirtyy näiden alueiden vastuulle.

Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa Paimion ja Sauvon alueella, jossa terveyspalvelut tuottaa yhteinen terveydenhuollon kuntayhtymä ja kunnat hoitavat sosiaalipalvelut?

– Se tarkoittaa sitä, että Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymä pitää lain perusteella lopettaa terveyspalveluita tuottavana kuntayhtymänä. Myös Paimion ja Sauvon kuntien tuottamat sosiaalipalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle ja tuotettavaksi. Kunnilla ei ole enää järjestämisvastuuta, eikä lupaa tuottaa sosiaalipalveluita sitten, kun hyvinvointialueet aloittavat.

– Jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää hyvinvointialue, ei enää kaupunki/kunta eikä kuntayhtymä. Päätöksenteko siirtyy hyvinvointialueelle eli hyvinvointialueella päätetään esim. siitä, mitä sosiaali- ja terveyspalveluita Paimion – Sauvon alueella lähipalveluina järjestetään, muistuttaa Eeva-Sirkku Pöyhönen.

Jatkaako terveyskuntayhtymä?

– Kansanterveyskuntayhtymämme ei jatka enää terveyspalveluita tuottavana kuntayhtymänä. Jos kuntayhtymä jatkaa, niin sen ainoa tehtävä olisi ylläpitää, hallinnoida ja vuokrata kiinteistöjä. Minun mielestäni ei ole perustetta jatkaa kuntayhtymän toimintaa kiinteistöjä ylläpitävänä, vaan se tulee purkaa, tehdä taloudellinen loppuselvitys ja kumpikin kunta vastaa omalla alueellaan sijaitsevista kiinteistöistä, sanoo Jari Jussinmäki.

Mitä palveluja paikallinen terveyskeskus jatkossa tarjoaa?

– Uudenvuodenyönä 2022-2023 ei mikään muutu ”sormia napsauttamalla”, vaan Paimiosta ja Sauvosta saa samat palvelut kuin kuntienkin tuottamana. Sitä mukaa kun hyvinvointialue saa oikeasti hallintaansa alueensa palvelutuotannon, se alkaa toteuttaa omia ratkaisujaan koko maakunnassa. Siinä vaiheessa muutokset tulevat koskettamaan myös Paimiossa ja Sauvossa tuotettavia palveluita. Valitettavasti Paimio ja Sauvo voivat siinä vaiheessa vaikuttaa asiaan vain hyvin rajallisesti. Henkilökohtaisesti uskon, että Paimion terveyskeskuksen kiinteistössä tulee säilymään hyvä palveluvarustus – ehkä lähes nykyisenkaltainen ja laajuinen – lukuunottamatta vuodeosaston toimintaa.

Entä pysyykö terveysasema Sauvossa? Kuka sen takaa?

– Sauvon terveysaseman toiminta ja tarjottavat palvelut on samalla tavoin kokonaan hyvinvointialueen päätettävissä, enkä lähde sitä ennustamaan.

– Ei näitä asioita kukaan takaa. Hyvinvointialue päättää vuodesta 2023 eteenpäin.

Miten sosiaalipalvelut järjestetään? Missä ”sosiaalitoimisto” jatkossa on?

– Hyvinvointialue vastaa myös sosiaalipalvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen. Aluksi palvelut tarjotaan nykyisistä toimipaikoista eli mm. Paimion kaupungintalolta, mutta ajan myötä muutoksia tullee. Yksi mahdollinen kehityspolku on, että nykyisestä terveyskeskuksen kiinteistöstä muodostuu Paimioon sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukeskus, josta nämä palvelut ovat saatavilla.

– Hyvinvointialue päättää missä sosiaalitoimisto jatkossa on.

Mitkä palvelut eriytyvät? Joko tiedetään mistä kunta jatkossa vastaa, ja mistä hyvinvointialue? ( Esimerkki kouluterveydenhuolto, oppilashuolto)

– Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon palvelut menevät hyvinvointialueen järjestämisvastuulle ja tuotettavaksi vuoden 2023 alusta alkaen.

– Kunnan tehtäväksi jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin.

Miten sote-uudistus näkyy paimiolaisten ja sauvolaisten arjessa kun uudistus astuu voimaan? Konkreettisia esimerkkejä?

– Tosiaankaan heti uudenvuodenyönä 2022-2023 ei mikään ulospäin muutu. Siitä alkaa kuitenkin hyvinvointialueen järjestämisvastuu ja palveluiden tuottaminen ja uskon, että nopeahkosti tämä tulee näkymään myös meille paimiolaisille ja sauvolaisille – millä tavoin niin sitä en yksityiskohtaisesti pysty enkä halua ennustaa. Totean kuitenkin, että varsinkin Paimiossa meillä on nämä palvelut hyvällä ja erityisesti keskimääräistä paremmalla tasolla, osin selvästikin. Niinpä olen huolissani siitä, että meidän hyvää tasoa tullaan jossain vaiheessa hyvinvointialueen toimesta vähintäänkin ”höyläämään”, jotta palvelutasoa jossain muualla hyvinvointialueen toimialueella voidaan vastaavasti korottaa. Hyvinvointialueen tarkoitus on kuitenkin tuottaa palvelunsa mahdollisimman tasaisesti koko toimialueellaan – ja tällähän koko uudistustakin on perusteltu.

Palvelujen järjestämisvastuu, rahoitus ja päätöksenteko kootaan yhden tahon vastuulle, mutta päätösvalta siirtyy kuntatasolta kauemmaksi. Miten kuntien ääni mielestänne saadaan jatkossa kuuluviin? Millaisia ajatuksia herättää?

– Paimion kaltaisen pienen kaupungin ääni tulee kuulumaan hyvinvointialueen hallinnossa heikosti, jos lainkaan – ja sama pätee Sauvoon vielä suuremmassa määrin. Meidän alueeltamme ei välttämättä tule valituksi yhtään edustajaa vaaleilla valittavaan toimielimeen, tai enimmilläänkin vai pari-kolme edellyttäen, että alueellamme sattuisi olemaan ehdokkaina maakunnallisesti näkyviä henkilöitä, jotka saavat kannatusta ympäri maakuntaa. Turku lähiympäristöineen tulee voimakkaasti dominoimaan tulevaa vaaleilla valittavaa toimielintä.

Hyvinvointialue on jatkossa uusi toimija, jonka suuntaan kaupunkien ja kuntien tulee harjoittaa edunvalvontaa. Päätösvalta on kuitenkin aina hyvinvointialueella – ja vain sillä.

Ja sitten rahoitus: hyvinvointialueiden toimintakustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Mitä se tarkoittaa esim. Paimiossa? Millaisista summista puhutaan?

– Kyseessä on historiallisen suuri uudistus ja niinpä myös rahoitukselliset muutokset ovat samaa luokkaa. Lainsäädännöllä kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan nykyiseltä tasoltaan 12,39 prosenttiyksiköllä. Kun Paimion kunnallisveroprosentti on nyt 20,75, niin vuotta 2023 koskien se tulee olemaan suunnilleen 8,36. Tästä ei kuitenkaan kenenkään kannata ilahtua, että ”nytpäs veroja leikataan”, sillä niitä ei uudistuksen takia leikata yhdelläkään sentillä; veroja vain siirretään kunnilta valtiolle, joka sitten tuon siirron edestä tilittää ne hyvinvointialueille, toivottavasti ilman välistävetoja.

– Paimion vuoden 2021 talousarviossa valtionosuudet ovat noin 18,1 milj.€. Ne ovat suurimmaksi osaksi korvausta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta kaupunkilaisille, joten suurimmaksi osaksi nekin otetaan pois.

– Näin mittavassa uudistuksessa on ilman muuta vaikutuksia tasaavia elementtejä, jotka määrittävät sen kuinka paljon positiiviset tai negatiiviset taloudelliset vaikutukset saavat olla yksittäiseen kaupunkiin tai kuntaan. Näin on ollut aikaisemmin paljon pienemmissäkin uudistuksissa.

Onko mahdollista, että kun nyt terveyskuntayhtymä on toiminut hyvinkin taloudellisesti, terveyden- ja sosiaalipalvelujen kustannukset uhkaavat nousta?

– Uudistuksen voimaantulon jälkeen kunnat eivät ole enää vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta eivätkä niistä aiheutuvista kustannuksista. Siten lähtökohtaisesti kustannusten nousu vuoden 2023 jälkeen ei ole kuntien vastuulla millään lailla. Vaikutukset pitkällä tähtäimellä julkiseen talouteen jäävät nähtäväksi ja riippuvat ratkaisevasti myös nykyisen hallituksen jälkeen tulevista hallituksista.

– Julkinen talous on kuitenkin monin tavoin yksi kokonaisuus, jonka eri elementtien säätämiseen valtiovallalla on lukemattomia välineitä. Mikäli valtion kustannukset hyvinvointialueiden palveluista kasvavat, löytää valtio halutessaan keinot kyllä siihen, miten se muualla tasoittaa kustannuksia, esim. kuntien talouden parista, arvioi Jussimäki ja muistuttaa, että uudistusta ei ole väitettykään tehtäväksi säästöjen saamiseksi, joten kyllä kustannukset tulevat nousemaan varmasti lyhyellä tähtäimellä.

– Yksi merkittävä lyhyen aikavälin kustannuksia lisäävä tekijä onkin hyvinvointialueen palkkojen harmonisointi, muistuttaa Pöyhönen.