Tytöille jalkapalloa naisvalmennuksessa

0

Olen Milene Ramos ja syntynyt ja kasvanut Keski-Portugalissa. Olen 29-vuotias ja olen Peimari Unitedin historian ensimmäinen naisvalmentaja. Tämä on minun toinen kokemukseni valmentaa ulkomailla. Kun huomasin, että tämä paikka oli auki, halusin uusia haasteita ja hain paikkaa. Ja täällä nyt ollaan. Synnyin pienellä paikkakunnalla ja on ollut helppo sopeutua Suomeen. Ihmiset ovat olleet ystävällisiä Paimiossa ja Sauvossa ja auttaneet paljon käytännön asioissa.

Tulin Suomeen Kanadasta, jossa valmensin vain tyttöjä. Ensimmäisenä kautena pääsimme pelaamaan, mutta pandemian takia toisena kautena emme pelanneet ainuttakaan peliä. Jos vertaan Kanadan kulttuuria esim. Portugaliin, erona on, että kaikki lapset pelaavat useita lajeja. Portugalissa keskitytään jalkapalloon. Joskus on myös hyvä pelata useaa lajia, mutta jos haluaa hyväksi jalkapalloilijaksi, sitä on myös tehtävä riittävästi.

Viimeisen 15 vuoden aikana asiat ovat naisjalkapallossa Portugalissa muuttunut. Nyt tytötkin aloittavat pelaamisen. Suomessa ja Kanadassa naiset pelaavat enemmän jalkapalloa, kuin Portugalissa, jossa se edelleen mielletään miesten lajiksi.

Suomessa valmennan ensimmäistä kertaa myös naisia, koska olen Peimari Unitedin naisjoukkueen valmentaja. Olen itse aloittanut jalkapallonpelaamisen vasta 15-vuotiaana. Isäni pelasi korkealla sarjatasolla Portugalissa. Äiti piti aina koulua tärkeämpänä kuin pelaamista. Veri veti kuitenkin kadulle pelaamaan – aina poikien kanssa, kun tytöt eivät juurikaan pelanneet silloin. Kun aloitin vakavammin, pelasin ensin kaksi vuotta futsalia ja sitten aloin pelata jalkapalloa ja kehityin nopeasti. Menin yliopistoon opiskelemaan 5 -vuotisen urheilutieteiden tutkinnon ja erikoistuin jalkapallovalmentamiseen. Pelasin kansallisella 2. tasolla ja pääsin lopulta Portugalin korkeimmalle tasolle pelaamaan jalkapalloa kuudeksi vuodeksi, jonka jälkeen siirryinkin valmentajaksi. Suoritan parhaillaan UEFA ”A” valmentajatasoa, mikä on toiseksi korkein taso valmentamisessa. Eli kyllä jalkapallo on iso osa elämääni.

Tyttöjalkapallossa ja poikajalkapallossa ei ole mielestäni suurta eroa. Pojat ovat nopeampia ja vahvempia. Tytöt ovat ehkä vähän fiksumpia kentällä kuin pojat. Tytöt haluavat tietää, miksi temppu pitää tehdä. Pojat tekevät asiat helpommin käskemällä. Tyttöjen pitää ymmärtää syy, miksi pitää tehdä asiat. Tytöt kysyvät enemmän asioita. Kun asia on ymmärretty, niin sitten toimitaan.

Lapsena pelasin paljon katujalkapalloa ja äiti joutui illalla huutamaan ikkunasta, että ”nyt kotiin jo!” Ajat ovat muuttuneet siten, että vanhempien tulee tuupata lapsia, että ”menkää ulos nyt!”. Tietokonepelit ovat muuttaneet asioita aika paljon. Laittakaa lapsenne liikkeelle! Se on terveellinen vakuutus koko heidän elämälleen.

Milene Ramos

Kirjoittaja on Paimiossa ja Sauvossa toimivan Peimari Unitedin naisjoukkueiden vastuuvalmentaja.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments