Kunnanjohtajaehdokkaat näkevät Sauvossa haasteita mutta myös potentiaalia

0
– Muutto perheen kanssa Sauvoon ei ole pois suljettu vaihtoehto, sillä kunnanjohtajan tulee olla omassa kunnassa aktiivisesti, Juuso Alatalo sanoo.

SAUVO

Turussa asuva 47-vuotias kahden lapsen isä ja valtiotieteiden maisteri Hannu Heinonen viettää parhaillaan lomaa. Hän työskentelee Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymässä kuntayhtymän johtajana ja omaa sosiaalityöstä parikymmenen vuoden kokemuksen.

– Minulla on pitkä kokemus vaativista kunnallisista johtotehtävistä, joten tässä vaiheessa uraa olisi mielenkiintoista tehdä uudenlainen hyppy kunta-alan sisällä erityyppiseen johtotehtävään, Heinonen perustelee.

Hän mieltää Sauvon pieneksi, mutta vireäksi ja ilmeeltään positiiviseksi kunnaksi, mutta hahmottaa myös kunnan ongelmat.

­– Kun ulkopaikkakuntalainen tulee Sauvon keskustaan, näkee hän heti kunnan olevan elävä. Koulu on uusi ja terveyskeskuksen puolella rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Myös Sauvon sijainti on hyvä, mutta haasteellinen puoli on väestönkehitys, joka on polkenut paikoillaan viimeiset vuosikymmenet. Sen parantaminen antaisi hartioita kunnan talouteen.

Heinonen lähtisi ratkaisemaan ongelmaa aktiivisella markkinoinnilla sosiaalisessa mediassa, jossa nostaisi esiin etenkin Karunan kylän.

– Toisin esille kunnassa jo olevaa hyvää edellyttäen, että asiat tehdään hyvin jatkossakin eli edullista tonttimaata on saatavilla, rakennuslupaprosessit rullaisivat sekä palveluiden taso olisi kunnollinen. Ei ole olemassa yhtä yksittäistä temppua, mutta yksi kanava olisi Karunan kylän kehittäminen vetovoimaisemmaksi ja lisätä sen tunnettavuutta. Karuna on hieno paikka ja sillä olisi potentiaalia.

Soten myötä pienen kunnan painoarvo heikkenee, joka on sauvolaisen edunvalvonnan keskeinen haaste ja trendit ajavat väestöä kohti kaupunkeja.

­– Kaupunki ei tarjoa kaikille sitä ympäristöä missä halutaan elää ja pienempi paikkakunta saattaisi olla huokuttelevampi. Maalla pystytään rakentamaan toisenlaista yhteisöllisyyttä ja sitä pitäisi minusta tukea. Sauvo on riittävän lähellä Turkua, jotta sen on mahdollisuus olla elinvoimainen itsenäisenäkin kuntana.

Avoimuus ja yhteistyö

Turussa asuva 47-vuotias kolmen lapsen äiti Kati Rekola vastaa puhelimeen Kustavista, jossa työskentelee sosiaalijohtajana sekä vs. kunnanjohtajana. Rekola sanoo olevansa elinikäisen oppimisen esimerkkitapaus, sillä hän on kasvatus- ja valtiotieteiden maisteri sekä kohta hallintotieteiden maisteri. Lisäksi hänellä on aineenopettajan opinnot suoritettuna ja hän on myös erityistason perheterapeutti.

­– Vastapainoksi tykkään laittaa sormet multaan eli harrastaa puutarhanhoitoa. Luen ja teen käsitöitä, mutta arki on hyvin perhekeskeistä lasten harrastusten pyörittämistä.

Rekolalta löytyy pitkä kunta-alan työkokemus niin Kustavista kuin Oripäässä ja niissä töissä hän aikoo viihtyä tulevaisuudessakin.

­– Sauvo on kuntana houkutteleva, sopivan pieni ja ketterä. Itse liputan avointa ja läpinäkyvää, matalan byrokratian yhteistyötä. Mitkään kunnat eivät tule pärjäämään ilman yhteistyötä tai verkostoja. Olen tuloshakuinen ja palvelukokonaisuuksien pitkäjänteinen kehittäminen on ominta osaamista, sekä vuorovaikutustaidot. Myös lainsäädäntö on hallussa, Rekola perustelee.

Hänestä Sauvossa on paljon hyvää, kuten sijainti Turun lähellä ja merellisyys vetovoimatekijänä.

­– Sauvossa on paljon matkailun ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Myös lisääntynyt etätyö luo uuden valttikortin Sauvolle.

Huonoina teemoja Rekola näkee väestönkehityksen ja ylipäätään rahoituksen riittävyyden. Kunnan kilpailutekijäksi Rekola nostaa uuden koulun ja päiväkodin.

­– Omat lapset ovat käyneet peruskoulun Turussa, jossa on kouluissa sisäilmaongelmia. Uusi päiväkoti ja koulu on asioita, joita lapsiperheet osaavat arvostaa. Elementtejä on, nyt pitäisi tehdä brändityötä ja miettiä markkinointia kokonaisvaltaisesti. Väestönkehitys Sauvossa on aaltoilevaa, eikä kokonaan laskusuuntaista. Siksi uskon, että realistisilla tavoitteilla väestönkehityskin kasvaa, mutta jatkuva väestönkehitys ei ole realistista.

Rekola ei pidä sotea Sauvolle pelkästään huonona asiana etenkin talouden kannalta.

­– Onhan se iso riskitekijä, että lähipalvelut tulevat katoamaan ajan myötä – niistä Sauvolla on mahdollisuus neuvotella, mutta neuvottelumahdollisuudet lähipalveluista ovat heikommat. Terveys- ja sosiaalipalveluiden jäädessä budjetista pois, rahoitus tulee hallittavammaksi ja niihin pystytään vaikuttamaan enemmän.​

Sijainti ratkaiseva

Mynämäellä asuva 38-vuotias valtiotieteiden maisteri Juuso Alatalo vastaa puhelimeen lomareissulta Päijänteen rannalta. Hän työskentelee Kaarinan kaupungin hallinnon palvelupäällikkönä ja on sauvolaisille tuttu muutaman vuoden takaa työskennellessään vs. kunnanjohtajana. Hän on työskennellyt aikaisemmin myös elinkeinotoimessa Somerolla ja seitsemän vuotta eduskunnassa. Alatalo on puoluekannaltaan sosialidemokraatti ja toimii Mynämäen kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Perheeseen kuuluu kaksi poikaa, joiden kanssa vapaa-ajalla käydään usein kalastamassa.

– Minulle jäi Sauvosta erittäin hyvä kuva ja pääsin hyvin laajasti tutustumaan kuntaan, yrittäjiin ja muihin sidosryhmiin. Minulla on kolmesta kunnasta virkakokemus sekä vahva kunnallishallinnollinen osaaminen. Kunnan tavoitteet ja haasteet ehtivät tulla tutuiksi, joten siinä mielessä siitä olisi luontevaa jatkaa.

Alatalo pitää Sauvon parhaimpina puolina sijaintia.

­– Uusien asukkaiden ja yrittäjien houkuttelemisen kannalta sijainti on hyvä. Puolessa tunnissa pääsee Turkuun satamaan, lento- ja juna-asemalle ja Salo on myös lähellä. Itseäni viehättää luonnonläheisyys mukaan lukien meri, mutta vaikutuksen teki myös yhteisöllisyys. Kun oli asioita, joita haluttiin tehdä, väki lähti innokkaasti mukaan.

Sauvon väestönrakenteessa Alatalo kiinnitti yhteen asioita huomiota.

– Pidemmällä aikavälillä kunnan väkimäärä on ollut aleneva ja työikäisten sekä lasten ja nuorten määrä on vähentynyt, mutta nyt näyttää siltä, että oltaisiin pääsemässä kasvun uralle ja sitä pitäisi vahvistaa. Sauvosta pitäisi tehdä entistäkin tunnetumpi. Varsinais-Suomessa väestön määrä kasvaa ja uskon, että korona on tehnyt tässä oman työnsä. Ihmiset etsivät väljää luonnonläheistä virikkeellistä ympäristöä, kun työtä voi tehdä nyt paikasta riippumatta.

Alatalo kuuluttaa pitkäjänteistä kunnan kehittämistä niin markkinoita kuin verkostoja käyttämällä, jotta kunta saadaan esille positiivisesti.

– Kunta on halunnut panostaa lasten ja nuorten asemaan mittavilla investoinneilla ja sitä pitää tuoda enemmän esille.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa Alatalo uskoo ja luottaa, että päätöksenteon osalta kunnan ääni kuuluu uudessakin järjestelmässä.

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyminen omassa kunnassa ei tule jäämään ainakaan oman työn puutteesta kiinni.

Haasteeksi Alatalo nostaa myös kunnan talouden. Hänen ratkaisu on seurata taloutta entistäkin tarkemmin.

– Tarkka taloudenpito ja ennakoiva seuranta, jossa pyritään tunnistamaan hälytysmerkkejä ajoissa. Talous on monen asian summa, jossa jokaisessa osa-alueessa pitää olla tarkkana.

Pieni ja ketterä Sauvo

Sauvolainen 36-vuotias valtiotieteiden maisteri Satu Simelius on tehnyt pääasiallisen työuransa valtionhallinnossa. Tällä hetkellä hän työskentelee ylitarkastajana Maahanmuuttovirastossa. Vapaa-ajan pitää kiireisenä kaksi pientä poikaa, sekä hyötypuutarhan hoito.

– Olen ollut kaksi kautta valtuustossa ja neljä vuotta kunnanhallituksen puheenjohtajana. Olen päässyt erityisen tarkkaan seuraamaan kunnan tilannetta monissa eri tapauksissa ja minulla on tarkat tiedot siitä missä tilanteessa kunta tällä hetkellä on, joten pääsisin välittömästi aloittamaan.

Simelius sanoo hänen toimintatapansa olevan vahvan tavoitteellinen.

– Suurten linjojen johtajaa tarvitaan nyt Sauvossa, kun tekemättä jäänyttä uudistustyötä on paljon.

Kunnan koon Simelius näkee heikkoutena ja vahvuutena.

– Ylimääräistä rahaa ei ole käytössä, mutta toisaalta olemme pieni ja ketterä organisaatio. Jos haluamme tehdä uudistuksia niin vain taivas on rajana. Uudistamista on elinvoiman kehittämisessä, markkinoinnissa ja sisäisessä viestinnässä. Plussana näen uskomattoman kauniin kunnan, joka houkuttelee vakituisia sekä vapaa-ajan asukkaita.

Tonttitarjonta ei Simeliuksen mielestä yksin riitä, vaan kunnasta pitäisi löytyä myös valmiita taloja millenniaalien houkuttelemiseen.

– Oma sukupolvi on tietyllä tavalla pelokas sukupolvi jolloin talon rakentaminen saattaa tuntua liian isolta projektilta. Myös markkinoinnin pitäisi olla ammattimaista ja peruspalveluiden säilyä hyvällä tasolla. Hyvässä päiväkodissa ja koulussa pitää olla myös laadukas opetus.

Myös Simelius näkee soten positiivisena asiana Sauvon kannalta.

– Sauvo ei ole tähänkään mennessä hoitanut yksin sosiaali- ja terveyspalveluita ja jatkossa maakunta hoitaa ja valtio maksaa. Se antaa taloudellista liikkumavaraa todella paljon ja täten kaikki edellytykset säilyä itsenäisenä kuntana. Uhkana on säilyvätkö terveyspalvelut hyvinä ja se on edunvalvontakysymys, jonka pitäisi olla omissa käsissä.

Juttua täsmennetty 9.7.2021 klo 14.42 Kati Rekolan koulutuksella ja hänen kommentista Sauvon neuvottelumahdollisuuksista soten jälkeen.
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments