Sauvossa riittää rantaviivaa, joten Kotiseutumuseon Merelt ja rannoilt -näyttely sai jatkoa vielä tänäkin vuonna uusilla tarinoilla ja esineillä. Meriaiheista taidettakaan ei ole tänä vuonna unohdettu ja sitä tarjoillaan niin Sauvon koulukeskuksen oppilailta, kuin vanhoilta sauvolaisilta asukkailtakin. Muun muassa Erkki Kososen Karunasta maalaamat kuvat tuovat esiin Sauvon saaristoa.
– Meren ollessa teemana meillä on myös Itämeren suojeluun liittyvää tietoutta ja materiaalia esillä, kertovat museon aktiivit Hanna Kiviranta ja Tuija Särvä .
Isoon saliin on koottu tietoa niin entisajan elämästä Sauvon saarissa, tietoa kalastuksesta, uimakouluista, leirialueista, kesähuviloista, kesävieraista ja laivanrakentajista. Maakravulle avautuu Sauvoon mereltä päin katsottuna aivan uusi näkökulma.
– Minulle kalastus on kovin läheinen aihe, sillä olen kasvanut rannalla ja harrastanut kalastusta. Meillä oli kotona karjakko, joka oli kalastajan tytär ja muun muassa hänen kanssaan kalastin paljon, Kiviranta kertoo.
Kalastuksesta ja muusta löytyy lisätietoa myös QR-koodien takaa, niin tekstinä, audiona kuin videonakin. 60-luvulla äänitetty kalastaja August Livalan haastattelu kertoo muun muassa nuottakalastuksesta Karunassa 1900-luvulla.
Uimakoulun kuuluisuus
Uimakoululla on Sauvossa pitkät perinteet, sillä Sauvossa ja Karunassa niitä on pidetty Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimesta kesästä 1944 alkaen. Ensimmäinen uimakoulu ei kuitenkaan ollut meressä vaan Sauvojoella Hööpin mutkassa.
– Uimakouluja on järjestetty ennen Sauvonjoella sekä merenrannoilla Paddaisissa, Sarapistossa, Korsniemessä, Ruonlahdessa, Haanniemellä, Rantolassa, Päisterpäässä, Timarissa ja Tuurassa, mutta loppujuhlallisuudet pidettiin aina Sarapistossa, Särvä listaa.
Museo myös osallistaa kävijöitä, sillä historian tekstien lomassa saatetaan välillä kysellä esineiden käyttötarkoitusta tai kuuluisasta uimakoulun opettajasta.
– Vanhemmat kävijät varmaan muistavat Tamara Lundin. Hän toimi uimakoulun opettajana, mutta nuoremmille kävijöille nimi ei välttämättä kerro mitään, Kiviranta ja Särvä kertovat.
Sauvon museon isä
Oman huoneensa näyttelystä on saanut ansaitusti Eero Ekman , joka on ollut tärkeä apu Sauvon Museon historiassa.
Hän syntyi yksinäisen piikatytön aviottomana lapsena ja joutui huutolaiseksi. Lapsuus oli ankara ja niukka, mutta koulu kiinnosti.
– Ekman työskenteli merillä aikuisena aina sisämaalaivoista isoihin valtamerialuksiin. Hän on ollut tärkeä apu kotiseutumuseon taipaleella. Kirjoittanut kirjoja, kertonut tarinoita ja tehnyt erilaisia työnäytöksiä. Hän oli hyvä puhumaan, tanssimaan sekä laulamaan ja esiintyi usein museossa, Kiviranta kertoo.
