Uutta vieraslajia myös Hiekkahelmessä

0
Valonian vesiasiantuntija Janne Tolonen löysi kiehkuravesiruton kesäkuun alussa Ankkalammesta. ­ – Kesäkuun alkuun verrattuna lajia on nyt havaittavissa runsaammin.

PAIMIO

Paimiosta löydettiin Suomessa ensimmäistä kertaa havaittu vieraslaji kiehkuravesirutto. Valonian vesiasiantuntija Janne Tolonen teki löydön vapaa-ajallaan kesäkuun alussa.

­– Huomasin, että täällä kasvaa vesiruttoa joten pakkohan se oli kahlata sieltä pois. Kiinnitin kuitenkin huomiota lehtien muotoon, jotka olivat erilaiset kuin kanadanvesirutolla, jota Suomessa on jo tavattu. Toimitin näytteet heti seuraavana päivänä Turun yliopiston kasvimuseolle ja laitoin viestiä Suomen ympäristökeskukseen ja Luonnonvarakeskukseen, Tolonen kertoo.

Laji on luokiteltu EU:ssa haitalliseksi vieraslajiksi. Laki kieltää vieraslajien ostamisen, levittämisen, hallussapidon tai kasvattamisen.

­– Vieraslajeilla on todella isoja vaikutuksia ekosysteemeissä, mutta myös ihmisten virkistyskäyttöön. Kiehkuravesiruton on todettu kasvavan hyvin aggressiivisesti ja se voi suotuisissa olosuhteissa vallata koko vesistön. Esimerkiksi muutamissa Kuusamon järvissä on niin voimakkaita kasvustoja kanadanvesiruttoa, että alueilla ei pysty edes soutamaan.

Kiehkuravesirutto viihtyy lämpimissä ja rehevissä vesissä ja se hyötyy myös ilmaston lämpenemisestä. Ongelmaksi nousee myös kasvin torjunta.

– Se voi lähteä leviämään pienestäkin lehden palasta ja sehän tässä huolestuttaakin. Lajia on myös Hiekkahelmessä isoina kasvustoina, joten nyt pitäisi olla tarkkana ettei sitä levitä vahingossakaan uimalelujen tai uimavälineiden välityksellä eteenpäin.

Tutkimukset jatkuvat



Heinäkuun aikana ELY-keskus selvittää tarkemmin ja laajemmin kiehkuravesiruton kasvustoja Paimion alueella. Suomen pitää tehdä EU:lle ilmoitus vieraslajista, joten seuraavaksi Ankkalammelle suunnistavat sukeltajat.

– Toinen syy sukelluksille on torjuntasuunnitelman laatiminen. Niitot ovat huonoja, sillä laji voi räjähtää kun uusia kasvinpaloja syntyy. Vielä ei ole suunnitelmaa, mutta itse ajattelisin yhtenä vaihtoehtona kuivausta. Ankkalampihan on ennenkin kuivattu. Sillä saataisiin tehokkaaksi kasvi pois, sekä myös tänne levitetty vieraslaji aurinkoahven. Nuottaaminen on toinen keino torjua vieraslajeiksi määriteltyjä vesikasveja.

Tarkempien tutkimusten avulla pystytään myös selvittämään hieman vieraslajien lähdettä.

– Kyllä tämä ihmisen tekoja on. En oikein usko, että sattumalta akvaariolajeina tunnettuja aurinkoahvenia löytyisi yhtäkkiä useista Varsinais-Suomen lammista. Jossain lammista on tavattu myös allikkosalakkaa, joka on myös vieraslaji. Vesirutot ovat myös akvaariokasveja, joten näillä on selvä yhteys, Tolonen sanoo.

Vieraslajit.fi käyttöön



Paimion kaupungin viranomaisille on tullut useita yhteydenottoja kiehkuravesirutosta. Tolonen kertoo, että Paimion hiekkalammet tullaan heinäkuun aikana kartoittamaan ja suosittelee ilmoittamaan vieraslajeista vieraslajit.fi -sivustolla.

­– On mielenkiintoista nähdä onko sitä jo muissakin vesistöissä. On tärkeää, että lajihavaintoja tehdään. Kannattaa ottaa hyviä kuvia, kertoa kasvupaikasta, tavasta ja runsaudesta, jotta asiantuntijat voivat arvioida kuvien perusteella lajit mahdollisimman hyvin.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments