SAUVO
Sauvolainen Ossi Tammisto katselee lapsuudenkotinsa rannasta Kärkniemenlahdelle ja Kärkniemen kartanon suuntaan. Samoja rantoja hän tähyili pienenä poikana ja kuvitteli Kaarle-herttuan laivaston rantautumassa Sauvon maaperälle.
Tuosta maihinnoususta on kulunut 422 vuotta. Tammisto on palannut maihinnousun ajankohtaan useiden vuosien ajan löytääkseen paikallista historiaa.
Maihinnousu osui tutuille rannoille
– Sotahistoria ei ole alaani, mutta maihinnousu osui niin lähelle omaa kotipaikkaani, että siitä oli pakko kiinnostua. Sauvo mainitaan monessa lähteessä, mutta siihen se sitten jääkin. Sen vuoksi on ollut kiehtovaa etsiä aiheesta juuri sitä paikallista historiaa, joka tekee asiasta vielä kiinnostavamman.
Vanhojen asioiden tutkiminen on yhtä lailla taitoa ja tuuria.
– Tiedonrippeitä on vuosien aikana kertynyt sieltä täältä, kuten esimerkiksi Einar W. Juveliuksen teoksesta Marttilan taistelu vuonna 1599 . Löysin sen Turun yliopiston kirjaston poistomyynnistä opiskellessani kulttuurihistoriaa yliopistolla kymmenkunta vuotta sitten. Kyseisestä kirjasta löytyi tietoa siitä, missä kartanoissa Kaarle-herttua Sauvossa aikoinaan kävi.
Tammisto on ammentanut faktaa ja anekdootteja myös Sauvon historiasta.
– Kaarle-herttuan joukot veivät eräästä sauvolaiskylästä härkäparin mukanaan. Asiakirjoista selviää paikallisten talonpoikien pyyntö saada korvauksia menettämistään juhdista.
Isovanhempien kirjat kiehtoivat
Tammistoa on aina kiehtonut historia. Ensin kiinnostivat dinosaurukset, mutta jo varhain kohteeksi valikoitui ihmisten historia. Varhaisiin lapsuusmuistoihin liittyvät isovanhempien kirjahyllyt, jotka notkuivat erilaisia historian kirjasarjoja.
– Peruskoulun alaluokilla pyysin saada käytöstä poistettuja ylempien luokkien historiankirjoja luettavakseni. Olin ehtinyt lukea ne jo ennen kuin historian opetus kohdallani alkoi, Toinen aarreaitta oli Karunan kirjasto, jossa oli onnekseni paljon vanhoja kirjoja.
Hänen mielestään historiaa on helpompi nähdä ihmisten tarinoiden kautta.
– On ehkä epäammattimaista sanoa näin, mutta minuun vetosivat – ja vetoavat edelleen – sellaiset vanhojen kirjojen kiehtovat tarinat, joissa seurataan tapahtumia jonkun yksilön kautta. Menneisyyttä on helpompi hahmottaa, kun historian monimutkaiset vaiheet typistetään elämäntarinan ympärille, Tammisto sanoo.
Historiasta näköaloja nykypäivään
Tammisto kirjoittaa Kirkkohistorian kahinaa -blogia ja on tullut sauvolaisille ja muullekin seudun väelle tutuksi muun muassa kirkon oppaana sekä historiaan liittyvistä luennoista ja opastuksista.
– Nautin historianluennoista. Olen silloin omalla alueellani. Olen hyvin tarkka tiedon oikeellisuudesta, sillä pidän tärkeänä ettei virheellistä tietoa ylläpidetä. Totuus on näet usein taruakin ihmeellisempää, Tammisto hymyilee.
Oma haasteensa on kertoa asiat niin, että kuulija kiinnostuu taustastaan riippumatta.
– Se on positiivinen haaste. Historia on kiinnostavaa, ja siellä on paljon kiehtovia tarinoita. Historia kuuluu meille kaikille ja se auttaa meitä ymmärtämään nykypäivää.
Kaarle-herttuan maihinnousu Sauvon Kärkniemeen elokuussa 1599 ja Ruotsin sisällissota -yleisöluennot 29.8. klo 14 Sauvon museolla ja 19.9. klo 15 Karunan Kalliorannassa.
