Viimeisiä lomapäiviään viime viikolla viettänyt keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen vieraili torstaina Sauvossa. Kylmästä ja sateisesta säästä huolimatta Hakkispaanan katoksen alle saapui kolmisenkymmentä maatalouspolitiikasta kiinnostunutta.
– Tiistaina matkaan taas kohti Brysseliä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen käynyt siellä vain viisi kertaa, kun töitä on tehty etänä. Katsotaan nyt millainen hybridimalli etätöistä muodostuu, sanoi meppinä vuodesta 2018 työskennellyt Katainen.
Katainen totesi samalla, että mahdollisuus työskennellä etänä lisää myös maaseudun imua ja että nyt on aika tehdä töitä maaseudun vetovoimaisuuden eteen.
Katainen toimii EU:ssa maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana sekä liikenne ja matkailuvaliokunnan jäsenenä. Hän on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta Haapajärveltä ja omien sanojensa mukaan lypsykarjatilan tyttö.
– On todella tärkeää, että EU:n maatalousvaliokunnassa on ihmisiä, jolla on kokemusta ja näkemystä alalta. Meitä on muitakin entisiä ja nykyisiä lypsykarjatilallisia, esimerkiksi Tanskasta, Saksasta ja Hollannista. Näin ei toki aina ole, ja olenkin miettinyt, miten sellaiset ihmiset pärjäävät, jotka eivät tiedä taustoja.
Katainen opiskeli nuorena agrologiksi ja luonnonvara-alan ammatillisten aineiden opettajaksi.
Kataisten lypsykarjatila löytyy Pohjois-Savosta Pielavedeltä, jossa emännän ja isännän valta vaihtui pari vuotta sitten, kun Kataisen poika puolisoineen ryhtyi jatkamaan tilanpitoa.
Sukupolvenvaihdoksen seurauksena Elsi Katainen on nykyisin kuopiolainen.
Kaupunki-maaseutu
Politiikka alkoi kiinnostaa Kataista jo hänen lapsuudessaan isän ollessa aktiivisesti mukana monessa. Parikymppisenä hän päätti haluta kansanedustajaksi, ja se toteutui parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2007.
– Näen europarlamentaarikon työssä enemmän plussapuolia kuin kansanedustajan työssä. Europarlamentissa asioihin sukelletaan syvälle ja oman maan asioihin pystyy oikeasti vaikuttamaan. EU:n budjetista suurin osa on maataloutta, sillä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan myötä maatalous on Euroopassa keskiössä eri tavalla kuin Suomessa.
Kataisen mielestä suomalaisen ruuan arvostusta pitäisi nostaa, ja ruuasta pitäisi saada nykyistä vahvempi vientituote.
– Kaupunki-maaseutu vastakkainasettelua on liikaa. Pitäisi puhua ruuasta ja ruuan laadusta. Vähähiilisestä tuotannosta, terveellisyydestä ja eettisestä tuotannosta.
Syyttely ei johda usein minkäänlaiseen lopputulokseen.
Maanviljelijöiden ei pitäisi joutua selittäjän rooliin, sillä se ei ole koskaan hyvä juttu. On väärin, että yhtä ammattikuntaa poljetaan niin paljon kuin maanviljelijöitä. Kyllä me maaseudullakin teemme ilmaston hyväksi asioita.
Kataisen mielestä Suomessa ympäristöasiat hoidetaan hyvin.
– Euroopan tasolla Suomessa hoidetaan asioita hyvin, mutta me olemme siitä hiljaisesti itse vaan tyytyväisiä, emmekä kerro muille. Muualla maailmassa asioita ei tehdä yhtä hyvin kuin meillä Suomessa.
Tukipolitiikasta
Katainen kertoi tilaisuudessa myös ohjelmakauden isosta neuvottelupaketista joka saatiin parlamentissa valmiiksi juhannuksena.
– Paketissa on väistämättä elementtejä, jotka vähentävät päästöjä, tulevat suosimaan aktiiviviljelyä ja edellyttämään todellista sadonkorjuuvelvoitetta. Näennäisviljelystä halutaan eroon.
Neljäsosa perustuista tullaan ohjaamaan ympäristötoimiin.
Tukieurojen määrä kasvaa kuusi prosenttia edellisestä kaudesta, mutta riemunhuutoihin se ei sateissa illassa maanviljelijöitä saanut.
Kataisen puheen jälkeen kuultiin huolia maitotiloilla jaksamisesta, tuotantokustannusten nousemista, hiilensidonnan toistaiseksi puuttuvista tutkimuksista pelloilla, aktiiviviljelyn ja hiilensidonnan ristiriitaisuudesta, EU:n jäsenyydestä, tukikatoista ja alueiden eriarvoisuudesta.
Katainen kuunteli kysymykset sekä huolet ja vastaili niihin parhaansa mukaan. Viimeisen puheenvuoron hän käytti yhteishengen viljelyyn.
– Toivon alueiden ja tilojen välisen yhteistyön lisääntyvän. Yhteen hiileen puhaltamalla myös alan sisällä saadaan enemmän aikaiseksi kuin riitelemällä.
