
Heinimaija Hirvonen
Paimioon valitaan uusi kirkkoherra tänä syksynä kuuden hakijan joukosta. Kunnallislehti on esitellyt kaikki virkaa hakeneet henkilöt. Viimeisenä esittelyvuorossa on Sauvo-Karunan kirkkoherrana aiemmin työskennellyt Kalle Elonheimo . Hän työskentelee nykyisin Paimion seurakunnassa kappalaisena.
Elonheimo ei osallistu tänään tiistaina järjestettävään vaalipaneeliin, sillä hänet leikattiin heinäkuun lopulla eturauhassyövän vuoksi. Sairausloma jatkuu vielä tämän viikon.
– Jos mitään yllättävää ei ilmene, palaan ensi viikolla Paimion seurakunnan palvelukseen syövästä irti päässeenä, hän kertoo.
Kysymykset kirkkoherraehdokkaille
1. Mitkä ovat mielestäsi tänä päivänä seurakuntatyön suurimpia haasteita A) työyhteisön sisällä B) koko seurakunnan mittakaavassa?
2. Entä miten näihin haasteisiin tulisi mielestäsi vastata?
3. Oletko enemmän säilyttävä vai uudistushaluinen kirkonmies/-nainen? Anna joku esimerkki.
4. Mistä asiasta et kirkkoherrana tinkisi? Miksi et?
5. Harrastatko teologisia keskusteluja – tai peräti väittelyjä?
6. Mikä kristinuskoon liittyvä seikka – tai opinkappale – on sinulle erityisen tärkeä?
7. ”Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi.” Mitä se voi olla arjen tasolla?
Elonheimon vastaukset:
1. A) Henkilökunnan ja sen osaamisen arvostaminen siten, että jokaisella on mahdollisuus olla kokonaisuuden toteuttaja.
1. B) Sanoittaa nykyihmisille se, miten usko Kristukseen antaa elämään mielekkyyden, miten se voi muuttaa maailmaa paremmaksi ja miten oleellinen yhteisö – kirkko, seurakunta – on pitämään elävänä mielekkyyttä antava ja maailmaa muuttava usko Kristukseen, olipa se miten vähäinen tahansa.
2. Antamalla tilaa henkilökunnalle tuoda esiin ideoita ja käymällä yhdessä keskustelua sekä tuomalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhdessä pohdittaviksi eteen tulevat asiat.
Jälkimmäiseen kohtaan ei ole valmista vastausta, vain jatkuvaa pohdintaa jokaista jumalanpalvelusta, puhetta ja kohtaamista varten.
3. Perinteiset ja totutut tavat eivät ole aina parhaat mahdolliset, eivät myöskään seurakunnan toiminnassa eivätkä hallinnossa. Siksi mielestäni kirkon on jatkuvasti uudistuttava vastaamaan kunkin ajan tuomiin haasteisiin pitäen samalla kiinni sanomastaan, että ihminen on pelastuksessaan täysin riippuvainen Jumalan armosta. Haluan siis uudistaa toimintatapoja siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat kristinuskon säilytettävää viestiä. Vuosien varrella tekemistäni aloitteista vain pari on päätynyt kirkon yhteisiksi päätöksiksi, ja Sauvon kirkon etelälapetta ei ole vielä katettu aurinkopaneeleilla.
4. Jumalanpalveluselämästä. Kirkko on niin kauan kuin ihmiset kokoontuvat yhteen kuulemaan Jumalan sanaa, rukoilemaan ja saamaan Jumalan armon sakramenteissa.
5. Olen väitellyt muodollisestikin, 2006 Åbo Akademissa, osallistunut kansainvälisiin teologisiin kokouksiin. Teologinen tutkimus, lueskelu ja keskustelu antavat virikkeitä myös seurakunnan elämään. Toivon, että jo lähitulevaisuudessa on jälleen mahdollista kokoontua keskustelemaan, myös niin ajankohtaisista kuin perusluontoisista teologisista kysymyksistä.
6. Mainitsen tässä kaksi Uuden testamentin kirjeistä minulle tärkeätä kohtaa. Heprealaiskirjeessä todetaan, että meillä ei ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan pyrimme tulevaan kaupunkiin. Aistittava todellisuus ei siis koko todellisuus, vaan sen rinnalla tai ympärillä on Jumalan iankaikkinen todellisuus, joka on myös Kristukseen uskovan päämäärä.
Kirjeessään galatalaisille Paavali toteaa, että Kristus vapautti meidät vapauteen. Jumalan rakkauden tuomista tähän maailmaan eivät siis pidättele mitkään rajallisen maailman säännöt, vaan jopa sosiaalisista paineista välittämättä voimme parantaa lähimmäistemme elämää.
7. Mitä erilaisimmissa ja arkisimmissakin tilanteissa, esimerkiksi liikenteessä, tulee tarkkailla, miten oma toiminta vaikuttaa toisiin ihmisiin ja etenkin miten se tuo heidän elämäänsä turvaa.
Kalle Elonheimo
Syntynyt vuonna 1960 Espoossa ja käynyt peruskoulunsa Keski-Suomessa.
Opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi Åbo Akademista. Teki osan jatko-opinnoista Münsterin yliopistossa Saksassa.
Työskennellyt pappina Kaarinan ja Maskun seurakunnissa ja Turussa kansainvälisen työn pappina. 1980-1990-lukujen taitteessa työskenteli Saksassa Rüsselsheim-Königstädtenin seurakunnassa ja samalla Hessenin ja Pohjois-Badeniin suomalaispappina. Työskenteli Sauvo-Karunan kirkkoherrana vuoden 2018 loppuun asti.
Harrastuksiin kuuluvat muun muassa pyhiinvaellukset ja pyöräily.
Mainitsee ihailevansa tunnetuista henkilöistä uskonpuhdistaja Jean Calvinia. ”Hän onnistui tukemaan kirkkoja, jotka joutuivat elämään ilman maallisen vallan tukea tai jopa vihamielisen maallisen vallan alaisuudessa.”