MLL Piikkiö on järjestänyt tiloissa toimintaa useina viikonpäivinä, muun muassa perhekahviloita ja erilaisia kerhoja. Kesällä ja talvilomaviikolla on pidetty toimintaviikkoja, jolloin koululaisille on järjestetty ohjelmaa vanhempien työpäivien ajaksi.
– Olen tyrmistynyt. Tuntuu järjettömältä, että meille olisi tässä tosi hyvä tila, mutta kaupunki pitää sen mieluummin tyhjillään, yhdistyksen aktiivi Katariina Aalto toteaa viitaten lautakunnan päätökseen.
Päätöksen taustalla on Kaarinan perhekeskuksen lähtö Nuppulan tiloista. Kaupungin tilakeskus vuokrasi Nuppulaa perhekeskukselle, joka järjesti tiloissa kerran viikossa perhekahvilaa. Samalla perhekeskus salli MLL Piikkiön toimia maksutta tiloissaan. MLL Piikkiö on vastannut tilan kalustamisesta, ja kaupunki on yhdistyksen mukaan saanut vastavuoroisesti hyödyntää irtaimistoa.
Perhekeskus irtisanoi Nuppulan vuokrasopimuksen viime vuoden lopussa, jolloin MLL Piikkiöstä olisi tullut tilojen ainoa käyttäjä.
Perusteena yhdenvertaisuus
Asiaa valmistelleiden perhekeskuksen johtajan Terhi Vierikon , palvelupäällikkö Heidi Pajun ja hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroisen mukaan tiloille ei ole tällä hetkellä muuta käyttöä, mutta MLL Piikkiön jääminen tiloihin ei olisi oikein muita yhdistyksiä kohtaan.
–Yhdistysten yhdenvertaisen kohtelun nimissä kaupunki ei voi osoittaa yhdelle yhdistykselle tilaa omaan, yhdistyskohtaiseen käyttöön, vaan toiminnalle sopiva tila pitäisi löytyä yhteisesti käytössä olevista tiloista, Inkeroinen selventää.
Onko Nuppulan tilojen käyttö herättänyt siis muissa yhdistyksissä närkästystä?
– Pyrimme toimimaan lähtökohtaisesti yhdenvertaisesti ja ennaltaehkäisemään sitä, että närkästystä syntyisi ollenkaan, Inkeroinen vastaa.
MLL Piikkiö olisi puheenjohtaja Tuulia Merivuori-Marisan mukaan mielellään valmis jakamaan Nuppulan tilan muiden lapsiperheille palveluita tarjoavien toimijoiden kanssa. Tämän he ovat myös ilmoittaneet kaupungille.
Tilavaihtoehdot vähissä
MLL Piikkiö on kartoittanut yli vuoden ajan erilaisia tilavaihtoehtoja Piikkiön alueelta. Kaupunki on esittänyt tiloiksi Pontelaa ja Piikkiön keskustassa sijaitsevaa nuokkaria.
– Pontelassa suurin haaste on, että muut käyttäjät ovat siellä kengät jalassa. Meillä käy pääasiassa vauvoja ja taaperoita, jotka konttaavat lattialla ja laittavat kaiken suuhun. Meidän pitäisi tehdä tiloissa ennen jokaista kokoontumista suursiivous, eikä vapaaehtoistoimijoillamme ole siihen resursseja, Merivuori-Marisa perustelee.
Pontelan yläkerrassa oleva tila on taas jyrkkien portaidensa takia hankala pienille lapsille.
– Usein vanhemmat jättävät lapsen hetkeksi nukkumaan ulos vaunuihin oven ulkopuolella. Pontelassa tämä ei ole mahdollista, koska yläkerran tiloista ei näe ovelle.
Nuokkarin tiloissa on Merivuori-Marisan mukaan samoja haasteita kuin Pontelassa.
– Kyse ei ole siitä, että olisimme kauhean ehdottomia tilojen suhteen. Olemme valmiita siirtymään muualle, mutta tilojen täytyy olla sellaiset, että pienet voi päästää liikkumaan turvallisesti. Mitä nuokkariin tulee, meillä on todella paljon toimintaa samaan aikaan kuin nuokkari on käytössä. Meillä pitäisi olla rauhallinen sisäänkäynti ja oma erillinen huone, jotta tila soveltuisi käyttöömme.
Onko toiminnalle tarvetta?
Kokoontumisrajoitusten takia suurin osa MLL Piikkiön toiminnoista on ollut tauolla. Toiminta olisi jo Merivuori-Marisan mukaan kunnolla käynnistynyt, jos heillä olisi tilat. Toiminnalle on ollut hänen mukaansa suuri tarve erityisesti sen jälkeen, kun perhekeskuksen Piikkiössä järjestämä perhekahvilatoiminta loppui.
– Erityisen surullinen olen kymmenien vapaaehtoistemme puolesta. Vapaaehtoisia etsiessämme olemme painottaneet, miten tärkeää ja arvokasta heidän työnsä on. Nyt sanoiltamme viedään pohja pois. Lautakunnan päätöksestä tulee sellainen olo, etteivät päättäjät ja valmistelijat ymmärrä, miten tärkeitä perheiden matalan kynnyksen kohtaamispaikat ovat, Merivuori-Marisa toteaa.
MLL Piikkiö on hänen mukaansa tarjoutunut maksamaan Nuppulan käytöstä jopa pientä vuokraa. Perhekeskus maksoi tilojen käytöstä vuokraa, siivouskuluja ja ylläpitokustannuksia noin 25 000 euroa vuodessa.
– Perhekeskuksen maksama vuokra tilakeskukselle on vain rahan siirtämistä sisäisesti taskusta toiseen. Eihän se kaupungin kokonaistalouteen vaikuta mitenkään. Tila on joka tapauksessa kaupungin omistuksessa, Merivuori-Marisa huomauttaa.
Yhdistyksellä olisi varaa korkeintaan nimelliseen vuokraan.
– Suurimmat tulonlähteemme ovat kaupungin tuki, hyvin pienet jäsenmaksut sekä avustukset, joita olemme saaneet muun muassa muilta vapaaehtoistoimijoilta, kuten Lions Clubilta, Merivuori-Marisa kertoo.
