Vaaleankeltainen kaakelilaatan pala ei kuulosta kovin kummoiselta aarteelta, mutta Paimion parantola -säätiön johtaja Henna Helander ei voisi olla ilahtuneempi. Laatta on peräisin parantolan kellarissa aikoinaan sijainneista pesutiloista.
– Se on hirveän arvokas, koska se tuo meille uutta tietoa, miltä parantolassa on näyttänyt. Mistään mustavalkokuvista ei voi päätellä, minkä värinen lattia on joskus ollut, Helander selittää.
Keltainen kaakelilaatta kuuluu Paimion parantolassa työskenneelle hoitajalle, joka oli pyytänyt laatanpalan aikoinaan läksiäislahjaksi. Paimion parantola -säätiö etsii nyt lisää lahjoittajia, joilla olisi hallussaan parantolasta peräisin olevia esineitä tai muuta materiaalia.
– Paimion parantolassa on onnistuttu säästämään paljon alkuperäistä irtaimistoa, mutta iso osa esineistä ja tavaroista on vuosien saatossa myös kadonnut. Esimerkiksi alkuperäisiä makuuhallien terassituoleja ei ole parantolassa ainuttakaan, kuraattorina parantolan näyttelyissä toimiva taidehistorioitsija Miina Karske harmittelee.
Kesän aikana on käynyt ilmi, että parantolan lähiympäristöstäkin löytyy ihmisiä, jotka ovat aikoinaan ymmärtäneet pelastaa esineitä joutumasta kaatopaikalle tai muuten hukkaan.
– Olisimme todella iloisia, jos ihmiset olisivat valmiita tekemään kulttuuriteon ja lahjoittamaan tai lainaamaan aarteitaan tänne meille näytille.
Hävityksen vuodet
Paimion parantolan kulttuurihistoriallista arvoa ei ymmärretty vielä muutama vuosikymmen sitten. Vuonna 1968 Suomessa saavutettiin laumasuoja tuberkuloosiin. Sen jälkeisinä vuosina parantolaa alettiin vähitellen muuttaa sairaalaksi, eikä vanhalle irtaimistolle annettu arvoa. Kalusteita huutokaupattiin ja heitettiin roskalavoille.
Suurin hävitys tapahtui Helanderin mukaan Alvar Aallon kuolemaa seuranneena vuonna 1977.
– Silloin järjestettiin suuri huutokauppa. Esimerkiksi Paimio-tuoleja myytiin kolmen kappaleen nipuissa, Helander kuvailee.
Nykyisin Paimio-tuoleille on asetettu vientikielto, eli niitä ei saa myydä ulkomaille, jossa niille olisi suurin kysyntä. Vientikiellolla pyritään suojelemaan kansallista kulttuuriperintöä.
Myös rikkinäiset tavarat kelpaavat
Säätiö on kiinnostunut kaikesta Paimion parantolasta peräisin olevasta materiaalista, kuten huonekaluista, lampuista tai pienesineistä. Myös rikkinäisiä tai huonokuntoisia tavaroita voi tarjota, sillä ne saattavat olla parantolalle arvokkaita puuttuvia osia.
Samalta lahjoittajalta, joka oli säästänyt kaakelilaatan, löytyi myös palanen alkuperäistä, keltaista kumimattoa, joka on peittänyt aikoinaan portaikkoa. Helander on kuullut, että potilaat tekivät kumimaton ylijäämäpaloista vöitä.
– Olisi äärettömän hienoa, jos jollakulla sattuisi olemaan tallella vielä tällainen keltainen vyö, hän toivoo.
Myös vanhat valokuvat kiinnostavat, sillä niistä pystyy päättelemään, miltä parantolassa on aikoinaan näyttänyt.
– Emme tiedä esimerkiksi tekstiileistä oikein mitään. Joissakin kuvissa ne näyttävät hyvin yksivärisiltä.
Lahjoituksina saadut esineet ja valokuvat asetetaan näytteille parantolan tiloihin. Suunnitelmissa on Helanderin mukaan sisustaa ensi kevääseen mennessä yksi huone vanhoilla valokuvilla ja potilaiden kertomuksilla. Kaikkien lahjoittajien nimet kootaan näkyviin parantolan seinälle, mikäli lahjoittaja on antanut nimensä julkaisuun luvan.
– Nyt on viime hetket saada parantolan elämään liittyviä asioita tiedoksi. Parantola on ollut oma eristetty yhteisönsä, jossa on tapahtunut ihan kaikkea. Korona on tehnyt tämän asian ihan uudella tavalla ymmärrettäväksi, Helander huomauttaa.
Lahjoituksiin liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä sähköpostiosoitteeseen info@paimiosanatorium.com tai numeroon 041-3147680.
Muokattu artikkelissa oleva sähköpostiosoitetta.
