Kuntien ilmastopäästöt vähenivät viime vuonna 7,4 prosenttia edellisvuodesta, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksen ennakkotietolaskelmassa. Iloon on aihetta erityisesti Paimiossa ja Kaarinassa, joissa kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet huomattavasti, vaikka kunnan asukasluku on noussut.
Sekä Paimiossa että Kaarinassa asukasta kohti lasketut päästöt ovat tippuneet 35 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana. Päästövähennys ylittää selvästi maan keskiarvon.
– Monissa kunnissa päästöt vähenevät nimenomaan muuttotappion seurauksena. Kaarinassa ja Paimiossa on onnistuttu siinä mielessä hyvin, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Santtu Karhinen vahvistaa.
Ilmastopäästöt ovat vähentyneet myös Sauvossa, joskin koko maata hitaammin. Tämä on Karhisen mukaan tyypillistä pienille, maaseutumaisille kunnille.
– Sauvo on näistä kolmesta kunnasta haastavin, koska maatalous on siellä suurin päästöjen aiheuttaja. Maataloudessa merkittävien päästövähennysten saavuttaminen vaatii esimerkiksi tukijärjestelmän muuttamista, eikä yksittäisiltä viljelijöiltä voida vaatia liikoja nykyjärjestelmässä, Karhinen muotoilee.
Paimiossa maatalouden päästöt ovat vähentyneet viimeisten 15 vuoden aikana 22 prosenttia. Yleensä se kielii Karhisen mukaan siitä, että eläinmäärät ja peltopinta-alat ovat laskeneet – siis maatiloja on lopetettu.
Tieliikenteestä suurimmat päästöt
Kuntien ilmastopäästöjen väheneminen liittyy suurimmaksi osaksi sähkön käytön päästöihin, jotka vähenivät vuonna 2020 yli 20 prosenttia. Isoin selittäjä on siirtyminen tuulivoimaan, mutta osaselityksenä on myös normaalia lämpimämpi vuosi.
Turun seudulla tehdään paljon töitä kivihiilen korvaamiseksi kaukolämmön tuotannossa, minkä ansiosta laskennalliset päästöt ovat vähentyneet niin Kaarinassa kuin Paimiossakin.
Paimiossa ja Kaarinassa ylivoimaisesti suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja on tieliikenne. Kaarinassa tieliikenteen päästöt ovat kasvaneet lähes 20 prosenttia vuodesta 2005. Tämä johtuu pääosin asukasmäärän kasvusta.
Kaupungin kasvamisesta ja rakentamisesta kertoo sekin, että työkoneista johtuvat päästöt ovat Kaarinassa kasvaneet samaan aikaan, kun ne ovat Suomessa keskimäärin laskeneet. Kaarinassa työkonepäästöt liittyvät pääasiassa juuri rakennustyökoneisiin.
Paimiossa sekä tieliikenteen että työkoneiden aiheuttamat päästöt ovat tippuneet.
– Siellä työkoneiden päästövähennykset johtuvat siitä, että maa- ja metsätalouskoneita on käytössä vähemmän kuin ennen, Karhinen avaa lukuja.
Työ vaikeutuu koko ajan
Kunnissa ei ole Karhisen mukaan varaa löysätä, vaikka ilmastopäästöt ovat laskusuunnassa.
– Ei voi ajatella niin, että nyt ei tarvitse tehdä enää mitään. Tahti pitäisi pystyä pitämään tämän suuntaisena, jos halutaan saavuttaa kansallisia tai alueellisesti asetettuja päästötavoitteita.
Esimerkiksi Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä uuden ilmasto-ohjelman 2030. Ohjelman päätavoitteena on, että Kaarina on ensimmäinen Suomen kunta, joka saavuttaa 80 prosentin päästövähennyksen vuoden 2007 asukaskohtaiseen päästötavoitteeseen verrattuna.
Työ muuttuu Karhisen mukaan koko ajan vaikeammaksi. Sähköntuotanto puhdistuu edelleen ja sitä kautta kuntien ilmastopäästöt vähenevät, mutta jossakin vaiheessa tulee raja vastaan ja päästövähennyksiä on haettava muualta.
Entä mitä Kaarinassa ja Paimiossa voitaisiin tehdä tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi?
Kunta pystyy Karhisen mukaan vaikuttamaan tieliikenteen päästöihin, esimerkiksi kehittämällä joukkoliikennettä ja rakentamalla latausinfraa sähköautoille. Toki tehokkaimmin autoilun päästöjä voidaan ohjailla kansallisella tasolla esimerkiksi tukemalla sähköautoiluun siirtymistä.
Muutos kokonaispäästöissä vuonna 2020
Paimio – 8,3 %
Sauvo – 5,5 %
Kaarina – 7,1 %
Koko maan keskiarvo -7,4
Suurimmat ilmastopäästöjen aiheuttajat:
Paimio: Tieliikenne 38 %, maatalous 17 %, työkoneet 9,5 %
Sauvo: Maatalous 39 %, tieliikenne 23 %, työkoneet 10 %
Kaarina: Tieliikenne 38 %, öljylämmitys 11 %, kulutussähkö 10 %
Koko maa: Tieliikenne 25,5 %, maatalous 18 %, kaukolämpö 15 %
Lähde: SYKE
Sauvossa selvitetään öljylämmityksestä luopumista
Helpoin tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on Santtu Karhisen mukaan korvata öljylämmitys muilla lämmitysratkaisuilla. Kaarinassa ja Paimiossa öljylämmityksen aiheuttamat päästöt ovat asukasta kohti laskettuna puolittuneet viimeisten 15 vuoden aikana ja Sauvossakin pudonneet kolmanneksella.
Silti kunnilla olisi petrattavaa. Kun Sauvoon rakennettiin vuosi sitten uusi koulukeskus, vanha öljykattila jätettiin käyttöön. Samoin elokuussa käyttöönotetussa Hakkiskodon päiväkodissa on öljylämmitys. Päiväkodin laajennusosa liitettiin aluelämpöverkostoon, jossa veden lämmitys toteutetaan tällä hetkellä öljyllä. Päiväkodin vanhemmat kaksi osaa olivat jo ennestään samassa järjestelmässä.
– Syy Sauvon koulun pitämisessä öljylämmityksessä oli aikapaine. Hankkeen alkuvaiheessa todettiin, että parhaan uuden lämmitysmuodon selvittäminen olisi edellyttänyt kaikkien kunnan kiinteistöjen energiajärjestelmien läpikäymistä. Öljyn korvaaminen toisella energialla olisi todennäköisesti lykännyt uuden koulun valmistumista. Samalla opetusta olisi pitänyt jatkaa vielä pidempään hajautetuissa väistötiloissa, koulun rakennustoimikunnan sekä kunnanhallituksen puheenjohtajana hankkeen aikana toiminut Satu Simelius taustoittaa.
Historia näkyy tilastoissa
Karhisen muukaan kuntien olisi syytä käydä läpi omaa rakennuskantaansa ja luopua öljylämmityksestä ensisijaisesti omissa kiinteistöissään.
– Toiseksi kunnat voivat informoida asukkaita ja alueen yrityksiä hyödyntämään öljylämmityksestä luopumisen tukia, Karhinen luettelee vaikutuskeinoja.
Hämmentävää on, että Turussa öljylämmityksestä aiheutuu vuositasolla enemmän ilmastopäästöjä kuin monta kertaa suuremmassa Helsingissä. Karhinen hakee selitystä historiasta.
– Turun seudulla on varmaan jossakin vaiheessa ollut saatavilla suhteellisen edullisesti lämmitysöljyä ja se on kannustanut ihmisiä hankkimaan öljykattiloita. Esimerkiksi Paimiossa öljylämmityksen päästöt ovat vähentyneet jopa pikkuisen koko maan keskiarvoa nopeammin, mutta tilastoissa näkyy se, että lähtötaso on ollut korkea.
Konsultti selvittää vaihtoehtoja
Sauvon tekninen johtaja Jari Ukkonen kertoo, että Sauvossakin tutkitaan parhaillaan siirtymistä muihin lämmitysmuotoihin. Kunta on tilannut konsultilta esiselvityksen, mitä vaihtoehtoja on ja mitä siirtyminen muihin lämmitysjärjestelmiin tulisi maksamaan valituissa kohteissa.
– Pääosa Sauvon kunnan kiinteistöistä lämpenee vielä öljyllä, joten selvitystarve ei koske pelkästään koulukeskusta tai Hakkiskotoa, Ukkonen selventää.
Viime kädessä öljynpolton lopettaminen on elokuussa aloittaneen uuden valtuuston käsissä.
– Virallisia päätöksiä viime valtuusto ei tehnyt lämmitysasiasta, mutta vahva henki ainakin kunnanhallituksessa oli, että koko kunnan energiajärjestelmä tulisi arvioida kokonaisuutena mahdollisimman pikaisesti. Uutena kunnanjohtajana pidän tärkeänä asiaan liittyvän selvitystyön aloittamista mahdollisimman pian, Simelius toteaa.
