Piikkiöläinen Anna Saarto tekee kimppuja roskikseen menevistä kukista – Varsinais-Suomen ensimmäinen hävikkikukkakauppa avaa ovensa lokakuussa

0
Syksyn aikana Anna Saarto on kehittänyt kranssia, johon voi vaihtaa uudet koristeet eri vuodenaikoina.

Keittiön kattoon kuivumaan ripustetut kukat vihjaavat tulevasta. Anna Saarto avaa lokakuussa Hävikkikukkakauppa Kävyn kotinsa yhteyteen Piikkiöön ja pop up -myymälän Turkuun. Koko Suomessa on tiettävästi ennestään vain yksi hävikkikukkakauppa, Helsingissä.

– Liikeidea syntyi äitiyslomalla. Opettelin sitomaan kimppuja ja mietin, voisiko kukista tulla minulle uusi ammatti, Saarto kertoo.

Hän työskenteli aiemmin pitkään kampaamoyrittäjänä, mutta joutui vaihtamaan alaa allergisoitumisen ja loppuun palamisen takia. Värit, muodot, sommittelu ja käsillä tekeminen ovat hänelle tuttuja, joten siinä mielessä kaikkea ei ole joutunut opettelemaan alusta.

– Ensin suunnittelin, että hyödynnän omalla pihalla ja luonnossa kasvavia kukkia ja perustan sesonkikukkakaupan. Äitini huomautti järkevästi, että mitä meinaan myydä talvella.

Saarto alkoi miettiä, mistä hän voisi saada talvella kukkia ilman, että niitä tarvitsisi tilata ulkomailta. Mieleen nousivat markettien valmiskimput. Hän pohti, mitä tapahtuu niille kukille, jotka eivät mene koskaan kaupaksi.

– Soitin saman tien äidilleni, että onko tämä ihan hullu ajatus. Sen jälkeen soitin parhaalle ystävälleni, joka sattumoisin työskentelee Lounais-Suomen Jätehuollossa. Tuntui, että hän tulee puhelinlinjoja pitkin, niin innoissaan hän oli, Saarto muistelee.

Hävikki pienenee, kaikki hyötyvät



Kesän aikana Saarto on esitellyt lähialueiden kauppiaille liikeideaansa. Muun muassa Piikkiön ja Liedon molemmat marketit sekä Ravattulan Citymarket ovat luvanneet antaa hävikkikukkansa hänen käyttöön. Molemmat osapuolet hyötyvät Saarron mukaan yhteistyöstä.

– Kauppias hyötyy, kun hävikki pienenee ja tulos sitä kautta paranee. Yritys säästää selvää rahaa, kun jätettä ei tule niin paljon. Vaikutus näkyy myös kaupan hiilijalanjäljessä.

Myyntiin kelpaamattomat kimput ovat Saarrolle vielä käyttökelpoisia.

– Jos kimpussa on yksi nuupahtanut kukka tai katkennut ruusu, kimppua ei voi myydä enää kaupassa. Minä voin nyppiä huonot kukat ja lehdet pois ja sitoa jäljelle jäävistä kukista uuden kimpun. On järjetön ajatus, että kukat lennätetään tänne kaukaa ulkomailta ja ne päätyvät roskikseen, hän huomauttaa.

Hävikkikukkien lisäksi Saarto käyttää kimpuissa luonnonkukkia ja kuivattuja kukkia. Sitomisen jälkeen hän kuvaa kimput verkkosivuilleen ja some-kanavilleen. Hävikkikukat eivät säily yhtä pitkään kuin tuoreet kukat, joten kierron myyjältä asiakkaalle pitäisi olla mahdollisimman nopea.

– Ideaalina olisi, että hävikkikimput menisivät kaupaksi samana päivänä ja hinnan pitää olla sen mukainen. Hävikkikimpun hinnassa viisi euroa alkaa olla maksimi, Saarto toteaa.

Hänellä on menekin varmistamiseksi erilaisia ideoita, kuten viikonloppukimppukokeilu. Siinä asiakkaille toimitetaan kimppu kuukauden jokaisena perjantaina könttäsummaa vastaan.

– Tähtään siihen, että minulla olisi mahdollisimman paljon vakioasiakkaita, joille kimppuja menisi säännöllisesti.

Kukkakaupoilla eri asiakaskunta



Saarto ei näe itseään perinteisten kukkakauppojen kilpailijana. Hänen mukaansa molemmilla on oma, erilainen asiakaskuntansa. Jos asiakkaalla on mielessään tietynlainen kukkakimppu, hän menee kukkakauppaan. Saarron kimput syntyvät hävikin ehdoilla niistä kukista, mitä kulloinkin on saatavilla.

– En tee esimerkiksi mitään surusidontoja. Minun kimpussani saattaa tulla joskus pieni ötökkä tai hämähäkki kaupanpäällisenä, sillä en käsittele luonnonkukkia kemikaaleilla. Ne ovat juuri sitä, mitä ovat, hän naurahtaa.

Käpykukka toimii ainakin aluksi osuuskuntamuotoisena, jolloin kauppiaan riskit ovat suhteellisen pienet. Toimitilat ovat hänen kotinsa yhteydessä Kirismäessä. Haaveena on, että toiminta tulevaisuudessa kasvaisi ja työllistäisi Saarron lisäksi muitakin työntekijöitä.

Lounais-Suomen Jätehuollossa on alkamassa kiertotalouden projekti, jossa Saarto on yhtenä toimijana mukana. Projektissa selvitetään kiertotalousmyymälän perustamista Turun Topinpuiston yhteyteen. Suunnitelmana on, että Saarron kaltaiset kiertotaloutta hyödyntävät toimijat ja yrittäjät voisivat työskennellä ja myydä tuotteitaan myymälässä.

Mikä on osuuskunta?



Osuuskunta on yksi yhtiömuoto, jonka tarkoituksena on lähtökohtaisest harjoittaa taloudellista toimintaa jäsenten elinkeinon tukemiseksi siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan palveluita. Osuuskunnasta saa apua esimerkiksi markkinointiin ja osuuskunta maksaa jäsenilleen palkan.

Osuuskunnassa työskentelevän palkansaajan on mahdollista saada tukia, jos työ on osa-aikaista.

Anna Saarto kuuluu Työosuuskunta Innettiin, jossa on kaikkiaan noin 180 jäsentä.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments