Puolet hoitopäivästä pihalla

0

Naapuriini muutti keväällä brasilialainen perhe. Perheen 9-vuotias poika on loputtoman kiinnostunut rivitalomme edessä kasvavasta metsästä ja tutkii ötököitä luontokirja kädessään. Yhtenä päivänä hän kertoi minulle innoissaan kyystä, jonka hänen isänsä oli nähnyt metsäpolullamme.

Kummastellen kysyin, miksi hän on niin kiinnostunut havumetsästämme. Hänhän tulee maasta, jonka pinta-alasta yli puolet on sademetsän peitossa. Tuskinpa suomalaiset käärmeet vetävät vertoja sademetsien lajirunsaudelle.

Poika vastasi, ettei hän ole koskaan käynyt Brasiliassa metsässä. Hänen kotikaupungissaan on muutaman hehtaarin kokoinen puistoalue, jonne on sisäänpääsymaksu. Kaikki muu metsä kaupungin ympäriltä on hakattu. Pojasta on ihmeellistä, että Suomessa voi kävellä suoraan ovesta ulos metsään.

Suomalaisten luontosuhteesta puhutaan paljon, mutta brasilialaiseen poikaan tutustuminen on saanut minut häpeämään omaa luontosuhdettani. Olemme ylpeitä metsistämme ja vesistöistämme, mutta kuinka paljon nykyaikana vietämme aikaa luonnossa? Joka kesä närkästymme, kun ulkomaalaiset marjanpoimijat tulevat keräämään metsät tyhjiksi. Samaan aikaan omat lapsemme eivät erota mustikkaa juolukasta. Puissakiipeilylle ja majaleikeille jää valitettavan vähän aikaa, kun lapsia kuskataan kuusi kertaa viikossa harjoituksiin tekonurmelle tai monitoimihalliin. Viikonloppuisin mennään leikkipuistoon, paitsi jos sataa tai on talvi.

Paras tapa pitää huolta luonnosta on opettaa lapset arvostamaan sitä. Paimiolaisessa Tapiolan päiväkodissa aloitti tänä syksynä luontoryhmä, joka viettää puolet hoitopäivästä ulkona. Ryhmä retkeilee päivittäin ja ruokailee pihalla. Vieraillessani päiväkodissa viime viikolla ryhmä oli löytänyt metsästä perhosentoukan ja tutki, mikä perhonen siitä kehittyy.

Soisin, että ulkoryhmiä perustettaisiin ihan joka kuntaan. Luontosuhteen opettaminen on nykypäivänä yhtä tärkeää kuin vaikkapa kaveritaitojen tai käytöstapojen. Se ei synny enää itsestään.

Luontosuhteen luomisen lisäksi ulkoryhmissä voi nähdä muitakin etuja. Ulkona lapset saavat liikuntaa, koordinaatio ja motoriikka kehittyvät. Pöpöt eivät tartu niin helposti ulkoilmassa. Ulkona lapsilla on tilaa olla väljästi.

Monessa kunnassa kipuillaan tällä hetkellä sisäilmaongelmien ja tilapulan takia. Paimiossa ja Kaarinassa väkiluku kasvaa ja tarvitaan lisää päivähoitopaikkoja. Voisiko ulkoryhmistä olla apua myös tähän? Kodan saa pystytettyä pihalle halvemmalla kuin lisäsiiven.

Heinimaija Hirvonen

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments