Solinan remontti voi alkaa jo ensi kesänä – Uimahallin peruskorjauksessa uusitaan pintoja ja parannetaan esteettömyyttä

0
Myös pesutiloissa on kiinteistöpäällikkö Tero Aaltosen mukaan jouduttu paikkailemaan seinälaattoja.

Paimion uimahallin Solinan seinällä on tummansinisiä laattoja vaaleansinisten joukossa. Kiinteistöpäällikkö Tero Aaltosen mukaan kyse ei ole koristelusta, vaan tummansinisillä laatoilla on yritetty paikata kulunutta seinää.

Vuonna 1975 rakennettu Paimion uimahalli on Aaltosen mukaan kipeästi remontin tarpeessa. Tekniikka on osin alkuperäistä ja pinnat kuluneita. Poreallas on niin vanha, ettei siihen ole saatavilla enää varaosia. Uimahallin esteettömyydessäkin on parannettavaa.

Uimahallin saneeraukseen esittänee käynnissä olevan suunnittelun pohjalta investointirahaa tuleville vuosille. Paimion kaupunginvaltuusto päättää aikanaan, myönnetäänkö rahat remonttiin. Aaltosen mukaan peruskorjausta ei ole vara pitkittää.

– Pakko on jotakin tehdä tai laittaa lappu luukulle. Tekniikka alkaa olla niin huonossa kunnossa, että sen myötä tulevat ongelmat vaikuttavat jo asiakasturvallisuuteen, hän perustelee.

Mukana avustuslistalla



Paimion uimahallin peruskorjaukseen on mahdollista saada liikuntapaikkojen valtionavustusta. Aluehallintovirastot listaavat toimialueensa liikuntapaikkahankkeet vuosittain tärkeysjärjestykseen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy valtion talousarvion valmistelun yhteydessä liikuntapaikkojen rakentamista koskevan rahoitussuunnitelman.

Kaarinan ja Paimion uimahallin peruskorjaukset ovat olleet Avin listauksen keulilla ja molemmille hankkeille on esitetty 800 000 euron avustusta.

Paimion uimahalliremontin aikataulu riippuu Aaltosen mukaan siitä, saadaanko avustusta. Aikaisintaan peruskorjaus voidaan aloittaa kesällä 2022, kun päätökset liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksista on julkaistu. Saneeraus kestänee 1-1,5 vuotta, jolloin uimahalli on poissa käytöstä.

Liikuntasuunnittelija Mikko Häkkilän mukaan Solinan viidelle työntekijälle tarjotaan töitä kaupungin muista yksiköistä.

– He ovat arvokkaita työntekijöitä, joiden ammattitaidolle löytyy kyllä käyttöä. Neuvottelemme uimahallin kuntosalin siirtämisestä remontin ajaksi väliaikaisiin tiloihin. Osa työntekijöistä työskentelisi kuntosalilla, osaa hyödynnetään todennäköisesti ohjaajina koululaisliikunnassa.

Esteetön sauna



Paimion uimahallia on remontoitu edellisen kerran 1990-luvun puolivälissä. Allasosastolle saatiin silloin poreallas, vauva-allas ja kylmäkaivo. Tulevassa peruskorjauksessa keskitytään Aaltosen mukaan tekniikan ja pintojen uusimiseen. Myös esteettömyyttä parannetaan sekä allasosastolla että muissa tiloissa.

Tällä hetkellä pyörätuolilla liikkuvat asiakkaat eivät pääse esimerkiksi saunaan. Saunatilat remontoidaan niin, että jatkossa sekä naisten että miesten puolella on kahden sijaan yksi suuri, esteetön sauna. Lisäksi invavessojen määrää lisätään ja pukukaappien vanhat avaimet on tarkoitus korvata sähköisellä lukitusjärjestelmällä

Allasosastolla remontti näkyy lähinnä uusina pintoina. Lisää altaita ei ole Aaltosen mukaan luvassa.

– Poreallas sekä kylmäallas vaihdetaan uuteen, mutta nykyisiin tiloihin ei ole mahdollista tuoda lisää altaita. Se edellyttäisi kokonaan uuden uimahallin rakentamista.

Kuntosalin käyttäjille on sen sijaan tulossa nykyistä väljemmät oltavat, sillä viereisen peilisalin tilat otetaan kuntosalin käyttöön.

Paimion uimahalli Solina



Keskimäärin 75 000-80 000 käyntiä vuodessa.

Viisi allasta: 25-metrinen, 12-metrinen, vauva-allas, poreallas ja kylmäkaivo.

Rakennettu 1975, peruskorjaus tehty 1996–97. Allasosastolle saatiin silloin lisäaltaita, vauva-allas, poreallas ja kylmäkaivo. Opetusaltaaseen rakennettiin veden nostomahdollisuus. Isot saunat uudistettiin muutamia vuosia sitten. Suihkuosastojen lattiat remontoitiin pari vuotta sitten.