Kaksi autokouluautoa etenee vuorotellen kylki edellä Liikenneturvallisuuskeskus Paimion liukkaankelin harjoitteluradalla. Hetken näyttää siltä, että kuljettaja menettää otteensa autosta ja edessä olisi pyörähtäminen keskelle mäntysuovan liukastamaa asvalttikenttää. Voimakas vastakääntö, renkaat kohti menosuuntaa ja pian auton perä seuraa perästä.
Uusi kierros, hiukan lisää vauhtia ja sama uudestaan. Tästä liukkaankelinharjoittelusta on kyse.
– Siksi me emme aja simulaattorissa kuin vain minimimäärän. Oikean auton ratin takana oppii auton hallinnan parhaiten, tiivistää Mynämäen Autokoulu Autoteon liikenneopettaja Mikael Lindqvist.
Hän on oppilaansa Joona Välimäen kanssa kiertämässä rataa, koska ajokoe on jo aivan kulman takana, ja loppusyksyn sää voi tarjoilla tulevina viikkoina mitä tahansa pikkupakkasista rankkasateisiin.
– Totta kai oikealla autolla ajaminen on ihan eri kuin simulaattorissa. Vaikka kyllä simulaattoristakin on hyötyä ollut. Kummassakin on puolensa, Välimäki miettii.
Sillä välin kun Lindqvist ja Välimäki kiertävät rataa, istuu Kalle Berg Liikenneturvallisuuskeskuksen vastaanottotiskillä. Hän on tätä nykyä Paimion kaupungin suurimmaksi osaksi omistamalla radalla vuokralaisena ja tarjoaa palveluita yksityisenä yrittäjänä. Autokoulut ovat edelleen pääasiakkaita.
Sekä kaupungin että Bergin toiveissa on kuitenkin, että tulevaisuudessa isosta rata-alueesta hyötyisivät muutkin kuin autoilijat.
– Esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen alue on ideaali. Sijainti on hyvä, ja meillä oli jo joitain tapahtumia sovittuna ennen kuin korona torpedoi joukkokokoontumiset. Ylipäänsä niin, että radalla olisi monenlaista toimintaa, eikä oltaisi enää vain yhden tai kahden kortin varassa, Berg tiivistää.
Epävirallisesti rata on tällä hetkellä tauolla, vaikka autoja mutkissa vilistääkin keskimäärin parina päivänä viikossa. Sekä kaupungin että Bergin toiveissa on, että vireillä oleva ajokorttilain uudistus vähentäisi simulaattoriopetuksen määrää ajo-opetuksen riskikoulutuksessa.
Vuonna 2018 voimaan astunut nykyinen laki on mahdollistanut sen, että neljästä riskikoulutuksen ajotunnista jopa 3,5 on voitu ajaa simulaattorilla. Siten oikean auton ratin takana oikeassa riskitilanteessa ajoa on kertynyt vähimmillään vain puoli tuntia.
– Varovaisesti laskettuna se voisi nostaa nykyisen noin sadan oppilaan määrän kuukaudessa noin 300–400 oppilaaseen kuukaudessa. Se olisi jo sellainen määrä, joka työllistäisi täysipäiväisesti, Berg sanoo.
Parhaimmillaan Paimion radalla on käynyt ennen vuotta 2018 lähemmäs tuhat oppilasta kuukausittain ja keskimäärinkin noin 700–800. Paimion elinkeinojohtaja Mika Ingin mukaan samaan tilanteeseen ei välttämättä enää edes haluta, vaan pikemminkin monipuolistaa radan käyttöä.
– Nyt seurataan ensin, minkälainen päätös uuden ajokorttilain mukana tulee ja tehdään sen jälkeen tarkemmat johtopäätökset. Sijainti on hyvä ja Paimiolle arvokas, joten radalle voisi varmasti kehittää monenlaista toimintaa varsinaisen ajoharjoittelun lisäksi. Myös isomman ulkorakennuksen tilat ovat soveliaita monenlaiseen käyttöön.
Ingin mukaan rata vaatii ainakin joiltain osin lähivuosina kunnostustoimenpiteitä, mutta niihin Paimion kaupungilla ei ole halukkuutta lähteä rahoittajaksi.
– Se on selvää, ettei kaupunki lähde sellaiseen rahoittajaksi. Ykköstoive on, että radalle löytyisi sen verran lisäkäyttöä, että tulovirrasta riittäisi pitkällä aikavälillä varoja myös radan kunnostamiseen niiltä osin kuin se on tarpeen. Erityisesti raskasta kalustoa varten rata kaipaa pientä päivitystä, Ingi muotoilee.
