KAARINA
Piikkiön perinteikkäässä Pontelassa pohdittiin sunnuntaina illansuussa pöytäkunnittain, että miksi Pontela on tärkeä. Samalla mietittiin, mitä konsertteja, esityksiä tai muita tapahtumia Pontelaan olisi mukava saada.
Ja mitä uutta Pontelassa voitaisiin tehdä viikonloppuisin?
Lopuksi mietittiin vielä, että millainen on elävä ja toimiva kylätalo.
Kynät alkoivat savuta pöydissä, kun yhdistysten ynnä muiden Pontelan pitkäaikaisten käyttäjäryhmien edustajat listasivat ajatuksia ja toiveita. Paikalla oli mukavasti väkeä, ja ideoita tuntui riittävän. Välillä nippelitasolle saakka.
Pontela-keskusteluilta sujui eloisissa ja puheliaissa merkeissä. Tosin ensi alkuun oli ärtynyttä epätietoisuutta siitä, että pitääkö vakituisten käyttäjäryhmien uudistaa tilahakemuksensa joka kuukausi.
– Ei tarvitse, vakuuttelivat Kaarinan kaupungin viranhaltijat kolmeen, neljäänkin kertaan. Niinpä tunnelma alkoi vähitellen vapautua.
Keskusteluilta järjestettiin, koska Pontela on viime vuosina ollut etenkin viikonloppuisin vajaakäytössä. Ajatuksena on, että Pontela voisi olla enemmänkin kuin harrastus- ja kokoustila. Se voisi olla kaikkien piikkiöläisten yhteinen tapahtumatalo.
Kaarinan kaupungin hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen heitti ilmoille ajatuksen, että Piikkiöön voitaisiin muodostaa yhdistys tai porukka – eräänlainen ydinjoukko – joka ylläpitäisi Pontelaa tilana. Kyseiseen ehdotukseen ei tartuttu kovinkaan hanakasti, mutta ei sitä tyrmättykään.
Ehkä Piikkiössä ajatellaan, että parempi, että Pontela pysyy kaupungin hyppysissä. Ei tule enempiä talkootöitä. Eikä riitaa.
– Ihan hyviä vinkkejä täällä tulee, mutta ei pistetä koko soppaa uusiksi, kommentoi Sinikka Tuomarila yleisön joukosta.
Pontelan käyttökustannukset ovat noin 80 000 euroa vuotta kohden. Siihen Kaarinalla on varaa. Suotavaa toki olisi, että rakennuksen käyttö lisääntyisi ja että Pontelassa viihtyvien piikkiöläisten määrä kasvaisi yhä.
Inkeroisen lisäksi Kaarinan kaupunkia edustivat tilaisuudessa kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Arja Pesonen, kulttuurituottaja Maija Leino, hallintosuunnittelija Päivi Antola ja talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen . Kaarinan kansalaisopiston edustajana paikalla oli suunnittelijaopettaja Juha Nummelin.
– Täällä Pontelassa meillä on säännöllisesti yhdeksän kurssia tai happeningia. Niihin osallistuu yhteensä 150 henkeä. Ehdottakaa meille uusia kursseja. Kunkin kurssin kannattavuusraja on kahdeksan osallistujan paikkeilla, Nummelin infosi.
Pontelan käyttäjiin lukeutuva Piikkiön Eläkkeensaajien Riitta-Liisa Lehtonen muistutti, että Piikkiössä ei ole juurikaan muita kokoustiloja kuin Pontela ja että ikäihmisille Pontela on käytännössä ainoa kohtaamispaikka.
– Niinpä olimmekin joitakin vuosia sitten kauhuissamme, kun kaupunki päätti laittaa Pontelan myyntiin. Talon, jossa tehdään ennalta ehkäisevää kolmannen sektorin työtä.
Myyntiaikeista on sittemmin luovuttu.
– Täällä on myös Piikkiön ainoa kuntosali, pieni vaatimaton punttis, Marika Runsala muistutti.
Yleisön edustajana kommentoi myös Anita Kairinen:
– Voihan olla, että varauskalentereissa on järkeistettävää. Moni ei Piikkiössäkään tiedä, että tuolla yläkerrassa on kokoustiloja.
Maija Leino kaupungin kulttuuripuolelta katsoi, että tilapäisemmän käytön varaukset voisivat olla jatkossa kaupungin sähköisessä varausjärjestelmässä.
– Muutkin täällä tänään esille nostetut asiat jäävät mietintään. Ja ajatustenvaihtoa on mahdollista järjestää toistekin, Leino lupasi.
Jouko Aallolla oli vastaus siihen, miksi Pontela on tärkeä:
– Pontelan kulttuurihistoriallinen arvo on kiistämätön, hän korosti.
Vuonna 1926 palaneen puu-Pontelan tilalla seuraavana vuonna kohonnut nykyinen Pontela (arkkitehti Kyösti Routio) on ollut piikkiöläisen harrastus- ja liikuntatoiminnan sekä juhlien keskeinen näyttämö jo lähes sadan vuoden ajan.
– Täällä minäkin kävin ensimmäisen kerran tansseissa. Siitä on jo yli 60 vuotta aikaa, huikkasi eräs piikkiöläisherra kiiruhtaessaan tilaisuuden jälkeen autoonsa.
– Sitä minä en enää muista, kuka silloin esiintyi, mutta vaimo on yhä sama.
