Ministeriön esitys: Kaikille 17-vuotiaille ajokortti huoltajan luvalla

0
Paimiolainen Kaisa-Katariina Tammi sai henkilöauton ajokortin poikkeusluvalla 17-vuotiaana. Ensimmäisen autonsa hän osti omilla säästöillään. Kuvassa oleva auto on Tammen isän.

Paikallisissa autokouluissa suhtaudutaan ristiriitaisesti liikenne- ja viestintäministeriön lakiehdotukseen ajokortti-iän alentamisesta. Tällä hetkellä 17-vuotiaat voivat ajaa henkilöauton ajokortin poikkeusluvalla.

Lakiluonnoksessa esitetään poikkeuslupamenettelystä luopumista. Jatkossa kaikki 17-vuotiaat voisivat ajaa ajokortin huoltajan luvalla. Ehdotuksena kuitenkin on, että alaikäisten ajamista rajoitettaisiin niin, ettei 17-vuotiailla kuljettajilla olisi asiaa rattiin viikonloppuöisin. Lakimuutos voisi astua voimaan jo ensi keväänä.

Paimiossa toimivassa CAP-autokouluketjussa uudistukseen suhtaudutaan myönteisesti.

– Nykyisinkin yli 90 prosenttia ikäpoikkeuslupaa hakevista saa luvan suorittaa ajokortin. Käytännössä lupamenettely ei ole enää tarkoituksenmukainen. Liikenteessä on jo nyt uusi 17-vuotiaiden ikäluokka, joten muutos ei olisi merkittävä, Sampsa Lindberg CAP-Group Oy:stä näkee.

Ikäpoikkeusluvan kriteerejä kevennettiin vuonna 2018, ja poikkeuslupia on haettu paljon enemmän kuin osattiin odottaa. Traficomin mukaan 17-vuotiaille on myönnetty yli 30 000 ajokorttia ikäpoikkeusluvalla vuoden 2018 jälkeen.

Paimiossa 44 nuorta ja Sauvossa 17 nuorta sai viime vuonna ajokortin ikäpoikkeusluvalla. Kaarinassa 17-vuotiaille myönnettiin viime vuonna lähes 80 ajokorttia.

Valtaosa ajaa fiksusti


Kaarinan Autokoulun yrittäjä Hemmo Sankari ei pidä järkevänä, että alaikäisten kuljettajien ajokortin saamista helpotettaisiin entisestään. Hänen mielestään viisaampaa olisi kehittää nykyistä poikkeuslupamenettelyä. Poikkeuslupaa hakiessa pitää perustella tarkkaan, mihin tarkoitukseen ajokorttia haetaan.

– Järjestelmä on sikäli epäonnistunut, että luvan myöntämisen jälkeen ei kontrolloida mitenkään, mihin tarkoitukseen nuoret käyttävät ajolupaa. Helpoin ratkaisu olisi kehittää ikäpoikkeuslupakäytäntöä siten, että ajolupa olisi rajattu niihin ajoihin, joihin lupa on myönnetty, Sankari huomauttaa.

Samalla kannalla on Liikenneturva, joka on antanut lakiehdotuksesta lausuntonsa.

Autokouluissa ollaan erimielisiä siitä, millaisia vaikutuksia lakimuutoksella olisi liikenneturvallisuuteen. Sampsa Lindberg CAP-Groupista muistuttaa, että liikenneturvallisuus on viime vuosina parantunut myös nuorten kuljettajien osalta.

– Vaikka nuoret, erityisesti 17-vuotiaat kuljettajat ovat olleet otsikoissa liikennerikkomuksista johtuen, valtaosa nuorista toimii vastuullisesti liikenteessä. Kuljettajantutkinnon ajokoe on tarkastuspiste, jossa varmistetaan, että uudella kuljettajalla on ajouran alkaessa riittävät valmiudet turvalliseen ajamiseen. Ajokokeella mitaten näyttää siltä, että 17-vuotiaat menestyvät ajokokeessa jopa hiukan 18-vuotiaita paremmin, hän kommentoi.

EU:n ajokorttidirektiivissä B-luokan ajokortin alaikäraja on 18 vuotta, mutta B-kortin ikärajaa on kansallisesti mahdollisuus laskea 17 vuoteen. Hemmo Sankarin mukaan 18 vuoden ikärajalle on hyvät perusteet.

– Suurin osa nuorista ajaa fiksusti, mutta kaikki eivät ole vielä 17-vuotiaina kypsiä rattiin. Varsinkin pojilla tapahtuu 17 ja 18 ikävuoden välillä paljonkin kypsymistä. Ihmettelen, miksi Suomessa lasketaan ajokortin ikärajaa ilman, että se perustuu mihinkään tutkimuksiin. Esityksiä tehdään mutu-tuntumalla, ja vaikutukset näkyvät muutaman vuoden päästä liikenteessä, hän pelkää.

Vanhempien vastuu korostuu


Turkulainen liikennepsykologi ja psykologian tohtori Mika Hatakka on tutkinut työssään liikenneonnettomuuksia. Hänen mukaansa muualla maailmalla on nähtävissä, että mitä nuorempi kortinhaltija, sitä suurempi onnettomuusriski. Liikenneonnettomuudet lisääntyvät Hatakan mukaan väistämättä, jos liikenteeseen tulee uusi, riskialtis kuljettajaryhmä.

– Hyvin harva nuori törttöilee ja toimii harkitsemattomasti koko ajan, mutta suuri osa toimii silloin tällöin varomattomasti. 16-17-vuotiaana kaveripiirin vaikutus on erittäin suuri, ja samalla kyky vastustaa kavereiden vaikutusta heikoimmillaan, Hatakka sanoo.

Ajokortin ikäraja vaihtelee eri maissa. Esimerkiksi Itävallassa ajokortin voi saada jo 17-vuotiaana, mutta kuljettajakoulutus on Hatakan mukaan paljon laajempi kuin Suomessa. Täällä opetuksen määrää on viime vuosina vähennetty samalla kuin alaikäisten kortin saamista on helpotettu. Yhtälö on Hatakan mielestä erikoinen.

Ministeriön lakiluonnoksessa ehdotetaan kuljettajakoulutuksen lisäämistä kahdella tunnilla. Lisäksi esitetään, että simulaattoriopetuksesta luovuttaisiin rataopetuksen korvaajana. Jälkimmäistä Hatakka pitää järkevänä, mikäli radalla tapahtuvaa opetusta kehitetään.

Hän näkee, että vanhempien vastuu korostuu tulevaisuudessa, mikäli lakiesitys menee läpi.

– Jos vanhemmat antavat suostumuksensa ajokorttiin, toivottavasti he kantavat siitä myös vastuunsa – opastavat, neuvovat ja katsovat perään, miten oma nuori käyttäytyy liikenteessä.

Ajokortti pelasti Kaisa-Katariinan aikaisilta herätyksiltä


Paimiolainen Kaisa-Katariina Tammi sai ajokortin 17-vuotiaana ikäpoikkeusluvalla. Tuolloin hän asui vielä vanhempiensa kanssa syrjässä keskustan palveluista.

– Jos koulu alkoi kahdeksalta, minun piti herätä viideltä, että ehdin bussilla kouluun, hän muistelee.

Tammi kävi opintojen lomassa töissä ja säästi rahat ensimmäiseen omaan autoon. Ajokortti helpotti liikkumista ja toi elämään vapautta. Hän pitää hyvänä asiana, että Suomessa on mahdollista saada henkilöauton ajokortti 17-vuotiaana.

– Myös suurin osa kavereistani on saanut ajokortin 17-vuotiaana, eikä kenelläkään ole ollut mitään ongelmia. Näen, että se on enemmän ihmisestä kiinni, onko riittävän kypsä rattiin vai ei. Suurin osa 17-vuotiaista ajaa ihan fiksusti, hän uskoo.