Paimiossa on rytissyt liikennevaloristeyksessä, Kaaritien ylittävissä risteyksissä ja moottoritiellä. Sauvossa puolestaan Sauvon-Kemiöntien ja Karunantien risteyksessä ja Lautkankareentien risteyksessä. Piikkiössä osumia on tullut moottoritiellä ja keskustassa Hadvalantiellä.
Mistään suurista lukemista ei vuosien 2016–2020 otannalla kuitenkaan puhuta, vaikka henkilövahinko-onnettomuuksissa Paimio ja Sauvo kipusivatkin Varsinais-Suomen kärkeen yhdessä Nousiaisten kanssa, kun onnettomuudet suhteutettiin 100 000 asukasta kohden.
Sauvon tekninen johtaja Jari Ukkonen toppuuttelee kuitenkaan vetämästä tilastoista liian suoria johtopäätöksiä.
– Sauvon kokoisella paikkakunnalla kun sattuu muutamakin onnettomuus niin tilastoissa se näkyy heti isona piikkinä. Onhan se totta, että Sauvon-Kemiöntien ja Karunantien risteys on ollut yksi potentiaalinen vaarapaikka, mutta sen turvallisuutta on parannettu viime vuosina muun muassa alentamalla nopeusrajoituksia ja rakentamalla suojateitä, Ukkonen kertoo.
Sauvon-Kemiöntie erityistarkkailussa
Kun tilastoja katsoo, voi Sauvon-Kemiöntien sanoa olevan Sauvossa se paikka jossa rytisee jos on rytistäkseen. Syy on selvä: varsinkin syys- ja talviaikaan pitkä pimeä tieosuus, jolle risteää kohtalaisen paljon liikennettä sekä Osmalahdesta, Karunasta että myös Sauvon keskustasta ja Rajalahdesta.
– Lisäksi tieosuudella on paljon peuroja ja hirviä, joiden kanssa tulee vääjäämättä välillä osumia. Jos miettii miten tieosuuden turvallisuutta voisi olennaisesti parantaa nousee ensimmäisenä mieleen valaistujen osuuksien lisääminen, mutta sekin on aika iso operaatio ja ELY-keskuksen päätöksen takana, Ukkonen miettii.
Tilastot liittyvät tieliikenneturvallisuuskyselyyn, joka on tehty alueen kuntien asukkaille. Kyselyssä tiedusteltiin liikenteen vaarapaikkoja, joita kuntien asukkaat ovat liikkuessaan huomanneet. Sauvossa huomiot keskittyivät erityisesti suuriin ajonopeuksiin ja turvattomiin tai hankaliin liittymiin.
Yksi merkittävä parannushanke sauvolaiseen tieturvallisuuteen on ensi vuonna konkretiaksi muuttuva Sauvon keskustan ja Lautkankareen välinen kevytväylä.
– Se parantaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta huomattavasti. Koko ajan vireillä on pieniä parannushankkeita, mutta totta kai isojen rakennusprojektien läpivienti vaatii varoja ja siten myös aikaa, Ukkonen muistuttaa.
Paimiossa työ täydessä vauhdissa
Paimion tieliikenneonnettomuuskarttaa katsoessa voi huomata nopeasti, että suurimpiin ongelmakohtiin on puututtu kuluvan vuoden aikana isolla kauhalla. Kaivinkoneet ovat muovanneet sekä Kaaritien ja Alvar Aallontien risteykseen että myös 110-tien ja Sauvon-Kemiöntien risteykseen isot liikenneympyrät, joiden uskotaan vähentävän myös onnettomuuksia.
– Kuntakohtaisessa ohjelmassa on käyty läpi tulevien vuosien kohteita Paimiossa yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Kohteita on tällä hetkellä karkeasti noin 50, joista osa vaatii kiireellisempää huomiota ja osa ei ollenkaan. Tänä vuonna on jo päästy hyvään vauhtiin kiireellisten kanssa, Paimion kaupungin tekninen johtaja Juha Saarinen sanoo viitaten edellä mainittuihin kiertoliittymiin ja edessä olevaan Paimiontien ja Kravinkujan liittymään.
Saarinen muistuttaa myös, että liikenteen turvallisuutta seurataan jatkuvasti.
– Kaupungin on oma säännöllisesti kokoontuva liikenneturvallisuustyöryhmä yhdessä viranomaisten kanssa. Viimeisimpänä lautakunta hyväksyi liikenteen rauhoittamisen periaatteet, jolle myönnettiin määrärahaa talousarvioon noin 50 000 euroa vuodessa pieniin infran kohteisiin, joilla parannetaan esimerkiksi liikenneturvallisuutta.
Valtuusto käsittelee määrärahan myöntämistä marraskuun kokouksessaan.
Kuolemia vähän
Huomionarvoista vuosien 2016–2020 tieliikenneonnettomuustilastoissa on se, että kuolemaan johtaneita onnettomuuksia Peimarin alueella on sattunut yhteensä viisi. Kolme niistä on sattunut Piikkiössä ja yksi sekä Paimiossa että Sauvossa. Eli vaikka pelti rytisee, johtavat osumat kuitenkaan harvoin kuolemiin.
Ylipäänsä onnettomuustilastoissa korostuu vähemmän yllättäen liikenteen määrä ja tieosuudella käytetty ajonopeus. Siksi moottoritiellä sattuu selvästi suurin osa Paimion ja Piikkiön onnettomuuksista. Isojen valtateiden ja moottoritien kunnossapito ja turvallisuuden parantaminen onkin kuntien sijaan ELY-keskuksen vastuulla.
– Täytyy muistaa, että kaikki liikenneväylät kaupungin alueella eivät ole kaupungin hallinnoimia, joten niille kaupunki ei voi tehdä toimenpiteitä. Tästä syystä kohteita on kartoitettu yhteistyössä, Juha Saarinen sanoo.
