– En tykkää yhtään, että ihmisiä pelotellaan ja syyllistetään. Pääsyy on muualla kuin tavallisten ihmisten käyttäytymisessä. Ydinasia on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ja tärkeintä on vähentää energiantuotannon ja teollisuuden hiilipäästöjä. Tavallisilla ihmisillä isoimmat päätökset liittyvät liikkumiseen ja asumiseen. Jos pystyy luopumaan polttomoottoriautosta tai vähentämään sen käyttöä, on jo tehnyt paljon.
Ihmiset vaikuttavat ilmastoon, se on tiedetty jo pitkään, mutta kelkkaa ei käännetä päivässä eikä vuodessa. Kriittisestä 1,5 asteen lämpenemisestä mennään yli.
– Nämä asiat ratkaistaan USA:ssa, Kiinassa ja Intiassa, koska sieltä tulevat puolet maailman päästöistä. Iso pyörä on vahvasti kääntymässä, sillä esimerkiksi Kiina satsaa nyt enemmän uusiutuviin energiamuotoihin kuin mikään muu maa maailmassa. Se ei silti tarkoita sitä, että me täällä Suomessa voimme jatkaa samaan malliin. Kyllä meidänkin pitää muutoksia tehdä, hän muistuttaa.
Myös USA:ssa on tehty paljon ilmastoasioiden hyväksi, esimerkiksi vähentämällä hiilen käyttöä, vaikka helposti Suomessa ajatellaankin että maassa mentiin entisen presidentin aikana takapakkia.
– EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2050 ja nyt USA aikoo pyrkiä samaan. Osavaltiot ovat päättäneet pitkälti ilmastoasioista, joten jotain hyvääkin on tapahtunut.
Polttomoottorit katoavat
Merkittävät ja isot päästöt tulevat siis suureksi osaksi muualta kuin kotitalouksista, mutta aina on jotain, mitä me tavalliset ihmiset voimme tehdä asioiden eteen.
– Kokonaispaletti on selkeä. Kotitalouksien ilmastopäästöistä 30 prosenttia tulee liikkumisesta, 25 prosenttia asumisesta, 20 prosenttia syömisestä sekä juomisesta ja 25 prosenttia tavaroista ja palveluista, Vuorisalo avaa.
Suomessa lentämisen osuus on vähän enemmän kuin muissa maissa. Vuorisalon mukaan näistä tulee vain 2 prosentin verran maailman hiilidioksidipäästöistä.
– Ajattelen, että lapsiperhe voi lähteä etelänmatkalle ilman syyllisyyttä. Yksityisautoilu on paljon isompi asia. Autoilun pitäisi päästä pois öljypohjaisista energianlähteistä, niin pian kuin mahdollista.
Kankeat valtiot eivät pysty reagoimaan asioihin riittävän nopeasti, ja niinpä Vuorisalo näkee autovalmistajien reagoivan tilanteeseen nopeammin.
– Autovalmistajat lopettavat polttomoottorien valmistamisen, kun investoijat näkevät, ettei vanhaan energiaan kannata satsata. Lisäksi EU:ssa polttomoottoriautojen myynti loppuu 2030-luvulla.
Vuorisalo peukuttaa julkista liikennettä ja polkupyöräilyä, eikä ota kantaa, millä uusiutuvalla energialla auton pitäisi jatkossa kulkea.
– Kaasuautoa harkitsimme itsekin muutama vuosi sitten autoa vaihtaessamme, mutta lähin kaasuasema oli silloin Turun Pansiossa. Biokaasua, vetyä tai sähköä: pääasia on tankkauspisteitä olisi vartin ajomatkan välein.
Rehuvilja ihmisille
Tavaroiden ja palveluiden ilmastopäästöt Vuorisalo kuittaa nopeasti käsitellyksi, sillä esimerkiksi kodinkoneiden energiatehokkuusvaatimukset ovat pitkällä ja huonekalujen kohdalla on olemassa puutavarasertifikaatteja. Tiedostava kuluttaja ymmärtää nämä asiat ja kuluttaa harkiten.
Myös asumisen päästöt on nopeasti ohitettu, sillä Vuorisalon mukaan puolet Suomen uusista pientaloista käyttää maalämpöä ja öljylämpö on väistymässä. Suorasähkönkin voi vaihtaa astetta ekologisemmaksi ja aurinkopaneeleita näkee yhä enemmän. Takka on edelleen kiusallinen aihe, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä ilmastokriisin kanssa.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla myrkyllisiä pienhiukkasia tulee enemmän puunpoltosta kuin liikenteestä. Maaseudulla takan tai saunan lämmittäminen puulla ei ole haitallista, mutta sitä ei suositella tiheään asutuilla alueilla epäterveellisten kaasujen vuoksi.
Ravintoon dosentti paneutuu sen sijaan perusteellisemmin, sillä se on hänelle henkilökohtaisestikin vaivaannuttava asia. Mies nimittäin pitää lihasta, eikä perhe saa hänestä vegaania, vaikka on yrittänyt.
– Tiedän, että toimin väärin, sillä globaali kuvio on selvä, kun puhutaan maapallon ravinto-ongelmasta johon on muutama selkeä ratkaisu: ravintoketjun lyhentäminen ja karjan kasvatuksen lopettaminen. Maailmassa tuotetusta viljasta rehuksi menee 35 prosenttia, joka riittäisi 3,5 miljardin ihmisen kaloritarpeen tyydyttämiseen. Se on enemmän kuin ihmiskunnan ennustetaan kasvavan.
Maailman lihankulutus kasvaa hurjaa vauhtia ja sen on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Syynä ovat muun muassa Kiinan ja Intian vaurastuminen. Kiinalaiset syövät yli puolet maailman sianlihasta.
– Globaali trendi on huolestuttava ja herättää moraalis-eettisiä kysymyksiä. Lihankulutusta tulisi ehdottomasti vähentää, sillä nautakarjan ilmastopäästöt ovat selkeästi isommat kuin sikojen ja kanojen. Myös maitotuotteiden riippuvuutta on hyvä vähentää. Riisikin on ilmaston kannalta huono, sillä sen kasvatus on suurempia metaanin lähteitä maailmassa.
Jos lihaa pitää kuitenkin saada, suosi suomalaista, sillä nautakarja hoitaa Suomessa usein ympäristöä. Sinihomejuuston vankkumaton ystävä suosii lähiruokaa ja syö lautasensa tyhjäksi.
– Yksi ilmastoteko on ruokahävikin vähentäminen, sillä jokainen suomalainen heittää ruokaa 20–30 kiloa vuosittain pois, Vuorisalo vinkkaa.
Paljon hyvääkin on tehty
Vuorisalo kokee, että media ei puhu tarpeeksi hyvistä asioista, joita tehdään ilmaston hyväksi.
– Vain huono uutinen on uutinen. Sen vuoksi aika harva tietää positiivisista asioista, joita ilmaston hyväksi tapahtuu. Esimerkiksi viime vuonna Suomessa tuotettiin tuulivoimalla jo enemmän sähköä kuin hiilellä ja turpeella yhteensä. Historiallinen ja välttämätön päätös oli luopua hiilestä ja turpeesta. Samalla tavalla myös öljy ja maakaasu pitäisi ajaa alas.
Vuorisalo haluaa, että maailma pelastetaan optimistisella asenteella, vaikka tietää ettei liika optimistisuus johda tarvittaviin muutoksiin. Hän ei ryhdy askeetikoksi eikä aio tulevaisuudessakaan luopua pihvistä. Tutkimuksiin ja tilastoihin nojaten 50 vuoden kuluttua Vuorisalo näkee yhä elämää Peimarin alueella.
– Uskon, että maapallolla on edelleen ihmisiä ja toivottavasti huomattava osa elää hyvin, vaikka maapallon lämpötila on noussut kaksi astetta. Täällä pohjoisessa muutos on isompi. Meillä on Unkarin ilmasto ja Lapissa mäntymetsät valtaavat tuntureita. Täällä voidaan viljellä samoja asioita kuin Keski-Euroopassa nyt, kuten maissia ja viiniä.
Maatalous hyötyy kasvukauden pitenemisestä ja tuottavuus voi kasvaa, mutta tuholaisia on enemmän. Hyviä lumisia talvia on silloinkin luvassa – ne vain vähenevät. Kuivia ja kuumia kesiä tulee lisää ja talvikauden sademäärät kasvavat kahdeksan prosenttia. Ilmastonmuutoksen vuoksi, myös erilaiset nisäkkäät löytävät tiensä Suomeen.
– En hämmästyisi jos törmäisin kauluskaijoihin kaupungeissa. Myös erilaisia haikaroita, kultasakaaleja ja pesukarhuja tullaan näkemään, sekä eksoottisia perhosia ja hyönteisiä, Vuorisalo ennustaa.
