Livian ammattiopiston kalatalouden lehtori Arto Katajamäki on haltijoissaan.
– Aivan mahtavan kokoisia rapuja. Nämähän ovat todella isoja ja näitä on paljon, Katajamäki hämmästelee.
Peimarin alueella sijaitsevaan lampeen ei ole sen omistajan toimesta istutettu rapuja, mutta joku on sinne aikoinaan täpläravun tuonut. Nyt Livian kala-alan opiskelijat pääsevät koeravustamaan lammelle ja tekemään asiasta tutkimusta.
– Paikkaa emme voi paljastaa, sillä eihän hyviä kalastus- ja sienipaikkojakaan koskaan kerrota, Katajamäki perustelee.
Nyt Katajamäki on tullut lammelle katsomaan, minkä verran ja minkä kokoisia rapuja siellä on. Häntä kiinnostaa myös rapujen vaikutus rehevöitymisen estäjänä.
– Rapu syö paljon kasvillisuutta. Täälläkin ravut ovat syöneet kesän aikana kasvillisuutta hyvin. Luulen, että niitä on täällä aika paljon, sillä kesän aikana kasvillisuutta on hävinnyt huomattavasti. Ravuista olisi vesistöjen puhdistajaksi, mutta siitä on vain vähän tutkittua tietoa. Itselläni on kokemuksia Littoistenjärvestä, josta ravut hävisivät ja kasvillisuus alkoi heti nousemaan. Ravut ovat tärkeä lenkki ekosysteemissä.
Täplärapu haitallinen vieraslaji
Ihan mihin tahansa vesistöön rapuja ei kannata laskea kasvillisuutta syömään, tai ainakin pitää tietää, mitä rapuja on veteen laittamassa. Katajamäen tutkimuskohteena oleva lampi on itsenäinen vesistö, joka ei ole muihin vesistöihin yhteydessä, ja siinä kasvaa täplärapuja, joka on haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella. Se levittää rapuruttoa, joka tappaa kotimaisen joki- ja kapeasaksiravun, mutta johon se ei itse kuole.
– Lähtökohtaisesti haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Täplärapua voidaan kuitenkin hyödyntää, Katajamäki opastaa.
Täpläravun tunnistaa saksenhangassa olevasta vaaleasta tai sinisestä täplästä. Täplärapu on myös vankempi ja kasvaa hieman nopeammin kuin kotimaiset rapulajit.
– Täpläravut tuottavat 100-200 poikasta, jotka kuorituvat yleensä kesäkuun aikana. Ulkoisesti koiraan erottaa naaraasta siitä, että koiraalla on isommat sakset ja naaraalla leveä pyrstö, jonka avulla se suojelee poikasiaan. Koiraalla on myös munanasetinputket, joita naaralla ei ole. Ravut parittelevat syyskuun loppupuolella ja naaras jemmaa koiraan spermaa itseensä, jonka se ottaa käyttöön vasta keväällä.
Tästä kierrosta johtuen ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä ja päättyy lokakuun viimeinen päivä.
– Joskus olen kyllä nähnyt naaraan pyrstön alla vielä heinäkuussakin poikasia.
Koeravustuksella hillitään kantaa
Lammessa oleviin rapuihin Katajamäki on silminnähden tyytyväinen.
– En ole nähnyt pitkään aikaan näin isoja rapuja, ja nämä ovat vielä hyväkuntoisia. Suurin osa täpläravuista kantaa rapuruttoa, josta niille tulee palovamman näköisiä läiskiä niveliin. Se ei ole ihmiselle haitallinen, joten syöntiä se ei haittaa.
Lammen koeravustuksella pyritään hillitsemään pohjan vilkasta elämää. Kun lampi on täynnä rapuja, ruokaa ei riitä enää kaikille. Silloin myös ravun koko alkaa pienentyä. Kun rapuja on liikaa, alkavat ne myös syödä toisiaan.
– Suurimmat urosravut kannattaa ehdottomasti ravustaa pois, sillä täplärapu on aggressiivinen. Ne tappelevat paljon, sen huomaa esimerkiksi siitä, että jollain yksilöllä on toinen saksi pienempi kuin toinen. Yleensä ne irtoavat tappelussa ja sitten kasvattavat uuden tilalle, Katajamäki tietää.
Kaupassa myytävät ravut ovat yleensä kymmenen sentin mittaisia, mutta tässä lammessa isoimmat yksilöt ovat 15 senttiä.
– Olen erittäin tyytyväinen sekä kokoon että määrään. Saamme täältä oppilaiden kanssa hyvät eväät rapujen maisteluun, Katajamäki summaa.
Rapujen keitto-ohje
(4 annosta)40 rapua
Liemi:
6 l vettä
250 g (2 dl) karkeaa merisuolaa
4 sokeripalaa
reilusti kruunutilliä varsineen
Kuumenna vesi kiehuvaksi suuressa noin 10 litran kattilassa. Lisää suola, sokeri ja nipuksi sidotut tillit. Keitä noin 10 minuuttia. Poista tilli.
Huuhtele ravut huolella ennen keittämistä kädenlämpöisellä vedellä ja tarkista, että ne ovat varmasti eläviä.
Upota ravut yksitellen (suurimmat ensin) kiehuvaan veteen ripeään tahtiin ja tarkista, että kaikki ovat pinnan alla. Lisää uusi tillinippu. Keitä isompia rapuja 8–10 minuuttia, pienille riittää noin 6 minuuttia. Laske aika siitä, kun vesi alkaa kiehua uudelleen.
Jäähdytä ravut keitinliemessä mahdollisimman nopeasti vaikka kylmävesialtaassa. Poista tillit pihdeillä ja vaihda jälleen uusiin. Älä koske rapuihin sormin. Säilytä jäähtyneet ravut kylmässä. Jokiravut saavat maustua kylmässä liemessään vuorokauden ajan, täpläravulle riittää 8–12 tunnin maustuminen.
Ravut ovat kypsiä kun selkäkilpi aukeaa.
Jos keität enemmän rapuja, tarvitset uuden keitinliemen.
Nosta ravut liemestään ja aseta kauniisti tarjolle puolisen tuntia ennen herkuttelua. Koristele tillillä ja sitruunalohkoilla.
Tarjoa rapujen seuraksi rapeaksi paahdettua leipää, voita ja tillisilppua.
Kun keität rapuja, käytä suolaa noin 40 g vesilitraa kohti. 1 desilitra karkeaa suolaa painaa noin 125 grammaa. Eli 4 % suolaliuos.
