Sauvolainen Tapani Levanto jätti opettajan viran ja päätyi tekemään siideriä: ”Siideri on parhaimmillaan pullotettua maantietoa ja biologiaa”

0
Sauvolainen Tapani Levanto vaihtoi opettajan virasta siiderin tekijäksi. – Kun esikoinen syntyi, istuin pitkiä päiviä keskolassa ja ihmettelen elämää. Siinä oli aikaa miettiä, mitä tässä elämässä pitää tehdä ja mihin on eniten paloa. Nyt on lapsillekin enemmän aikaa.

Kesällä 40-vuotissynttäreitään viettänyt sauvolainen Tapani Levanto kertoi kavereilleen kuulumisiaan ja tajusi itsekin, että kriisiltähän tämä kuulostaa.

– Kaverit kysyivät, onko minulla neljänkympin kriisi. Sanoin, että kriisit olivat 30-vuotiaana, mutta sitten kerroin heille tuoreimmat kuulumiset: irtisanouduin opettajan virasta, opiskelen kahdessa paikassa ja työskentelen siiderinvalmistajana, Levanto nauraa.

Naantalista kotoisin oleva Levanto muutti puolisonsa Iiris Kallajoen kanssa Turun kautta Karunaan kuusi vuotta sitten. Karhuvaltio Records -nimistä levy-yhtiötä pyörittävä mies bongattiin pienen taivuttelun jälkeen paikallisen kyläyhdistyksen hallitukseen ja seuraavaksi hänet nähtiin ensimmäisen Unifestin festivaalijohtajana. Päätyö oli kuitenkin Turussa Puropellon koulussa, jossa Levanto opetti maantietoa, biologiaa ja terveystietoa.

– Koin etten pystynyt antamaan oppilaille niin paljon kuin olisin halunnut. Näin, että siihen oli tarvetta, mutta kiire ja muu kuin oppilaiden kohtaaminen alkoi täyttää päivää ja se alkoi stressata, Levanto avaa.

Juotava metsäpuutarha



Mihinkään tyhjään tilaan Levanto ei kuitenkaan hypännyt, sillä mies oli ehtinyt opiskella isyyslomalla ja opintovapaalla muun muassa viinintuotannon ammattitutkinnon ja luonnonvara-alaa.

– Kun muutimme tänne Karunaan meitä odotti täällä parikymmentä omenapuuta ja kasvimaa. Innostuin silloin permakulttuurista ja suoritin permakulttuurin suunnittelun sertifikaatin. Minulla oli myös pieni haave omavaraisuusasteen kasvattamisesta ja sitä kautta tuli mietittyä, mitä omenapuille tekisi.

Hän suoritti syötävä metsäpuutarha -kurssin, jossa pellolle eri tasoille istutetaan kasvamaan puita ja pensaita. Monta rautaa kätevästi käsissään pyörittävä mies päätti luoda tästäkin jotain uutta ja nyt heidän maillaan kasvaa tiettävästi maailman ensimmäinen juotava metsäpuutarha.

– Aloitettu on, mutta enemmän tämä on suunnitteilla kuin valmis, sillä puutarhan istuttaminen on hidasta hommaa. Tarkoituksena olisi saada siiderin tuotantoon sopivien omenapuiden kirjo. Olen yrittänyt etsiä vanhoja villiomenapuita ja vanhojen talojen hyviä omenapuita, joissa olisi siiderille sopivaa tanniinisuutta tarpeeksi.

Vielä muutamia vuosia sitten Levanto ei olisi puhunut siidereistä sanaakaan, mutta vuosi Espanjassa, ja Kemiönsaaressa järjestetyt siiderifestarit saivat miehen silmät avautumaan.

– Työskentelimme Espanjassa yhden vuoden ja tutustuimme siellä viinimaailmaan. Kun tulimme takaisin, lähdimme Westersin puutarhalle siiderifestivaaleille ihan mielenkiinnosta. Se oli Suomalaisen Aidon Siiderin Seuran järjestämä tilaisuus, jossa tutustuttiin siiderintekijöihin ja maisteltiin toistakymmentä erilaista siideriä. Siinä kohtaa palaset alkoivat loksahtelemaan paikoilleen. Pystyisin yhdistämään permakulttuurin, työn maalla, maaseutumatkailunäkökulman ja edelleen sen fiiliksen, että pääsen luomaan jotain uutta.

Jo samana syksynä Levanto teki ensimmäiset siiderinsä oman pihan omenoista ja pari vuotta myöhemmin juomaa valmistui viitisensataa litraa vuodessa.

– Haaveena oli tehdä siideriä sivutoimisesti, sillä olen nyt neljä vuotta keskittynyt alkoholintuotantoon, maaseutumatkailuun ja brändäykseen, enkä halua heittää sitä noin vain pois.

Esikuva pomona



Tänä syksynä Levanto olisi saanut paikan alkoholialan liitosta, jossa hän olisi keskittynyt sisällöntuotantoon. Sattuma päätti puuttua peliin ja niinpä mies näki uutisen, jossa kerrottiin Brinkhall Sparklingin ja Kuura Ciderin yhdistyvän ja muuttavan saman katon alle Halikon Design Hill:iin.

– Suoritin aikoinaan työharjoittelun Kuura Ciderissä, jonka omisti Petri Halmetoja . Hän on oikeastaan esikuvani siiderialalla, joten laitoin hänelle viestiä ja ilmoitin, että voisin tulla teille töihin, mutta päättäkää nopeasti, sillä viikon päästä minun täytyy tietää, jatkanko virassa vai toisessa työssä. Palkkaaminen ei ollut heille ajankohtaista, mutta he suostuivat ottamaan minut ainakin ensimmäiseksi kaudeksi.

Siiderintekijä on palkattu tuotantoon, mutta pienessä firmassa kaikki tekevät kaikkea. Niinpä päivät täyttyvät muun muassa omenoiden keruusta Rymättylän puutarhassa, toiminnan suunnittelusta, tuotekehityksestä, tutustumiskierroksista, tastingeista ja tiskin takana olemisesta.

– En olisi voinut toivoa enempää. Ala on kuitenkin mestari-oppipoika -tyyppinen, jossa hiljaista tietoa valuu koko ajan lisää. Viimeiset kolme kuukautta ei ole työltä tuntunutkaan, vaan opinnoilta ja matkan jatkumiselta.

Levantoa ohjaa halu perehtyä asioihin kokonaisvaltaisesti ja hän sanookin elämänsä olevan jatkuvaa oppimista ja maailmankuvan avartamista. Sen vuoksi hän opiskelee jälleen.

– Olin lähes unohtanut, että minulla oli paikka Metropolian ammattikorkeakoulussa, johon suoritan nyt kulttuurialan YAMK-tutkintoa. Teen opinnäytetyöni Brinkhallille, jossa keskityn tuotteen tarinallistamiseen.

Missiona juomakulttuurin muutos



Selvää on, ettei Levanto ole uranvaihtoaan katunut. Ei vaikka nykyisessä työssä olisi tankkien puhdistuspäivä. Melkein 20 vuoden opettajan kokemuksella Levanto ei ihan heti roolistaan pääse irti eikä siihen ole tarvettakaan. Hän haluaa valistaa ihmisiä aidosta siideristä ja olla muuttamassa suomalaista juomakulttuuria.

– Kyllähän meidän pientuottajien tehtävä on sivistää ja opettaa ihmisiä siitä, mitä siideri on. Nyt monikaan ei tiedä sitä, kun on tottunut kaupan siiderihyllystä saataviin lisäaineellisiin, sokerisiin ja väriaineita sisältäviin juomiin, joita siideriksi kutsutaan. Ongelmana on, että siiderin virallinen määritelmä on hyvin lavea, mutta perinteisesti se on luonnollinen juoma, jonka valmistuksessa on käytetty vain omenoita ja hiivaa.

Vajaat 10 vuotta taaksepäin mies olisi itsekin nyrpistänyt siiderille, mutta nyt hän puhuu siitä kuin hyvästä viinistä.

– Monet menetelmistä tulevat viinimaailmasta sovellettuna. Kuten viinissäkin, siiderissä kiehtoo millaisessa maaperässä ja ympäristössä se on kasvanut sekä millaisista lajikkeista saadaan parhaimmat maut. Siideri on parhaimmillaan pullotettua maantietoa ja biologiaa.

Myös terveystiedon opettaja herää Levannossa, kun puhutaan suomalaisesta alkoholipolitiikasta.

– Käsityönä tehdyt tuotteet ovat arvokkaita ja näillä pyritään ehdottomasti siirtämään alkoholin kulutusta siihen suuntaan, että suomalaiset joisivat laadukkaammin ja vähemmän. Trendinä ovat olleet kotimaiset lähituotteet ja nyt päätään on nostamassa yhä enemmän alkoholittomuus sekä matala-alkoholisuus, joiden kehittämisessä olen itsekin aktiivisesti nyt mukana.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments