Paimion seurakuntatalon pöydät notkuvat ruuasta. Kymmenisen vapaaehtoista ja seurakunnan työntekijää ahkeroivat ruokakassitoiminnan parissa. Kokeneiden tekijöiden ansiosta ruuat järjestellään nopeasti ja ruokakassit täyttyvät, mutta korona-aika on nipistänyt seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöiden määrää. Uusia auttavia käsiä tarvittaisiin lisää, mutta esimerkiksi työikäiset eivät ole lähteneet mukaan toimintaan sen sitovuuden vuoksi.
– Jos haluaa lähteä satunnaisempaan vapaaehtoistyöhön, niin ruokakassitoiminta on siihen omiaan. Se ei sido hirveästi, sillä oma vuoro on yleensä kerran kuukaudessa, Paimion seurakunnan diakoni Saara Kerola kertoo.
Seurakunnassa toimii kymmeniä aktiivisia ja tauolla olevia vapaaehtoisia. Pääsääntöisesti suurin osa on eläkeikäisiä, 60-80-vuotiaita. Korona-aika pysäytti vapaaehtoistoiminnan täysin ja nosti esiin sen tarpeen.
– Ihmisten auttaminen on noussut korona-aikana. On tullut paljon sellaista, että haluttaisiin kotikäyntiystävä tai puhelinystävä. Koronan vuoksi perhekerhotoiminta on ollut täysin jäässä ja sen vuoksi ei ole tarvittu kerhomummejakaan tai kerho-ohjaajia.
Ruokakassitoiminta jatkui koko korona-ajan, mutta Paimion isojen tartuntamäärien vuoksi ulkopuolisia työntekijöitä ei voitu käyttää, vaan toiminnan piti jatkua seurakunnan omien työntekijöiden voimin.
– Kun meitä kevättalvella tänne pyydettiin, jäin kerrasta koukkuun. Tulee hyvä olo itselle, kun voi auttaa toisia ja tietää myös sen, ettei ruoka mene hukkaan. Papille maanantaina on hyvä päivä, vapaapäiväänsä viettävä seurakuntapastori Päivi Nurmi perustelee.
Koronan jäljet näkyvät myös seurakunnalle toimitettavan ruuan määrässä.
– Tavaran määrä on muutamassa viikossa vähentynyt. Syynä voi olla se, että kaupat ovat nyt pidempään auki ja punalappuisia tuotteita menee enemmän kaupaksi. Operaatio Ruokakassin apu on meille iso asia, sillä monelle riittää, kun hakee kerran viikossa ruokakassin täältä. Tilanne on sikäli pelottava, jos ruuan määrä vähenee ja avun tarvitsijoiden määrä lisääntyy, Kerola sanoo.
Asiantuntemus kiinnostaa
Seurakunta kannustaa jokaista vapaaehtoistyöstä kiinnostunutta miettimään, miten itse voisi osallistua toimintaan.
– Joku vapaaehtoinen oli neulonut säkillisen villasukkia. Jos ei osaa neuloa, voi ostaa lankoja. Ideoida voi itsekin, miten haluaisi osallistua, jos ei halua sitoutua mihinkään toimintaan, Kerola kertoo.
Seurakunta kaipaa vapaaehtoisia myös sesonkiaikaisiin töihin.
– Voi esimerkiksi ilmoittautua vapaaehtoiseksi Joululahja lapselle -keräykseen paketoimaan joululahjoja.
Seurakunnalla on ajatuksena aloittaa vapaaehtoisryhmiä, johon voi sitoutumatta tulla ensin kuulemaan, mistä on kyse.
– Voi ensin tulla kuulemaan, olisiko esimerkiksi aikuisryhmien ohjaaminen mielekästä ja vasta sen jälkeen päättää, lähteekö mukaan. Tarvitsemme muun muassa kerhomummeja ja -vaareja satujen lukijoiksi ja auttamaan pienten lasten pukemisessa. Oman alansa asiantuntijoita otamme mielellään avuksemme, kuten esimerkiksi talous- tai liikunta-alan ammattilaisia.
Merkityksellistä auttamista
Seurakunnassa on huomattu, että ihmiset eivät ole uskaltaneet lähteä vielä liikenteeseen koronan jälkeen.
– Maailma on niin paljon muuttunut ja ihmisten, kuten minunkin pitää miettiä mihin sitä rohkenee. Olemme tottuneet kahden metrin väleihin ja karttamaan menoja, Nurmi kommentoi.
Paimion kaupungin Nuorten Tuvan pajaohjaaja Jenni Leponiemi käy maanantaisin muutaman nuoren kanssa purkamassa ruokakuormaa ja auttamassa ruokakassien kokoamisessa.
– Tämä on osa pajatoimintaamme ja nuoret kyllä pitävät tästä. Minusta on hurjan tärkeää, että tätä tehdään ja on hienoa nähdä vapaaehtoisia täällä. Itse koen, että tässä tekee jotain merkityksellistä.
Samoilla linjoilla on paimiolainen Anneli Niemi , joka on toiminut jo viisi vuotta vapaaehtoisena työntekijänä ruokakassiavussa.
– Kun seitsemän vuotta sitten muutin Turusta Paimioon, en tuntenut ketään täältä. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta vapaaehtoistyöstä, mutta eläkkeellä ollessani aikaa oli ja pulaa uusista tuttavuuksista. Tätä kautta olen saanut paljon uusia tuttuja.
Niemi aikoo jatkaa vapaaehtoisena niin kauan kuin kuntoa ja aikaa riittää.
– Vapaaehtoistyö sopii kaikille, joilla on hyvä kunto ja aikaa. Monet meistä ovat eläkeläisiä, joten kannattaa miettiä, onko kunto sellainen, että pääsee liikkumaan. Viemme ruokakasseja myös ihmisille, jotka eivät itse pääse kulkemaan.
